Aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen kuntoutusjaksolla
Ahonen, Susanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122290470
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122290470
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan tavoitteiden asettamista kuntoutusjakson aikana. Tavoitteena oli edistää kuntoutujan osallistumista tavoitteiden asettamiseen. Kehittämistyön toimintaympäristönä toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) Vaativan kuntoutuksen osasto.
Tutkimuksellinen kehittämistyö noudatti toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla kuutta kuntoutujaa puolistrukturoituna teemahaastatteluna sekä järjestämällä kaksi yhteiskehittelyä kuntoutusosaston ammattilaisille. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan tavoitteiden asettamisesta niin, että kuntoutuja osallistuu tavoitteiden asettamiseen kuntoutusjaksolla.
Tuloksissa nousi esiin tarve kuntoutujalähtöiseen lähestymiseen ja kuntoutujan asiantuntemuksen hyödyntämiseen, jotta ymmärretään kuntoutujan roolit ja ympäristön merkitys tavoitteita asetettaessa. Tulosten mukaan tietoa tarjoamalla, avoimen ja tasavertaisen dialogin kautta ja eri keinoja hyödyntämällä edistetään kuntoutujan osallistumista itselle merkityksellisten ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen. Omaisten osallistuminen edistää myös kuntoutujalähtöisyyttä ja kuntoutujan osallistumista tavoitteen asettamiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta kuntoutujan osallistumista edistävän toimintatavan rakentuvan ammattilaisten ja kuntoutujien välisessä vuorovaikutuksessa, jossa luottamuksen ja avoimen dialogin kautta saavutetaan kumppanuus. Tutkimuksellinen kehittämistyön tuotos on hyödynnettävissä tavoitteellisen kuntoutusprosessin kehittämisessä kohti kuntoutujalähtöisempää ja kuntoutujan osallistumista edistävää toimintamallia.
Tutkimuksellinen kehittämistyö noudatti toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla kuutta kuntoutujaa puolistrukturoituna teemahaastatteluna sekä järjestämällä kaksi yhteiskehittelyä kuntoutusosaston ammattilaisille. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan tavoitteiden asettamisesta niin, että kuntoutuja osallistuu tavoitteiden asettamiseen kuntoutusjaksolla.
Tuloksissa nousi esiin tarve kuntoutujalähtöiseen lähestymiseen ja kuntoutujan asiantuntemuksen hyödyntämiseen, jotta ymmärretään kuntoutujan roolit ja ympäristön merkitys tavoitteita asetettaessa. Tulosten mukaan tietoa tarjoamalla, avoimen ja tasavertaisen dialogin kautta ja eri keinoja hyödyntämällä edistetään kuntoutujan osallistumista itselle merkityksellisten ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen. Omaisten osallistuminen edistää myös kuntoutujalähtöisyyttä ja kuntoutujan osallistumista tavoitteen asettamiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta kuntoutujan osallistumista edistävän toimintatavan rakentuvan ammattilaisten ja kuntoutujien välisessä vuorovaikutuksessa, jossa luottamuksen ja avoimen dialogin kautta saavutetaan kumppanuus. Tutkimuksellinen kehittämistyön tuotos on hyödynnettävissä tavoitteellisen kuntoutusprosessin kehittämisessä kohti kuntoutujalähtöisempää ja kuntoutujan osallistumista edistävää toimintamallia.