Väkivalta ja väkivallan uhka asiakastyössä sosiaalialalla : Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen jälkihoidon kehittäminen
Finne, Niina; Karekivi-Pallari, Satu (2012)
Finne, Niina
Karekivi-Pallari, Satu
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219280
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen työntekijöiden kokemustietoon perustuen organisaation jälkihoidon tilanne ja sen mahdolliset kehittämistarpeet. Selvityksessä tutkittiin jälkihoidon osalta, mikä organisaatiossa toimii ja mikä ei.
Jälkihoidon konseptin selkiyttämiseksi on tarpeellista avata siihen keskeisesti liittyviä käsitteitä sekä jälkihoitoprosessin kulkua. Teoriaosioon on koottu tietoa väkivallan ilmiöstä yleisesti, työväkivallasta sosiaalialalla, työturvallisuudesta sekä jälkihoidosta ja sen käytänteistä. Teoriaosiossa käy ilmi, että sosiaalialan työntekijöiden kohtaaman väkivallan tai väkivallan uhan jälkihoito jää monesti toteutumatta erityisesti ei-fyysisten tilanteiden jälkeen. Väkivallan tunnistamisessa on ongelmia ja siksi myös jälkihoidon tarve voi jäädä tunnistamatta.
Tutkimuskohteeksi valikoitui Rovaniemen sosiaalipalvelukeskus. Tutkimustapana oli kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen menetelmä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluja tekemällä. Haastatteluun valittiin Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen työntekijöitä, jotka olivat työssään kohdanneet väkivaltaa tai väkivallan uhkaa asiakkaiden taholta. Haastattelutulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen jälkihoidon konseptissa on kehitettävää. Informaatiota jälkihoidosta on heikosti tarjolla ja siitä ei työyhteisössä olla perillä. Jälkihoidon käsite voi olla epäselvä; mitä se pitää sisällään ja milloin se on tarpeen. Jälkihoidolle on kysyntää ja sen piiriin kuuluvia palveluita tarvitaan. Jälkihoidon tärkeys työväkivallan ilmiössä tulee ymmärtää. Palveluista tulee olla hyvä ohjeistus henkilökunnalle. Esimiehille tulee antaa koulutusta jälkihoidosta, sillä heillä on tärkeä vastuu työntekijän hyvinvoinnin seuraamisessa. Myös työväkivallan eri muotoihin perehdyttämisellä edesautetaan väkivallan tunnistamista ja sen myötä jälkihoidon tarpeen havaitsemista.
Jälkihoidon konseptin selkiyttämiseksi on tarpeellista avata siihen keskeisesti liittyviä käsitteitä sekä jälkihoitoprosessin kulkua. Teoriaosioon on koottu tietoa väkivallan ilmiöstä yleisesti, työväkivallasta sosiaalialalla, työturvallisuudesta sekä jälkihoidosta ja sen käytänteistä. Teoriaosiossa käy ilmi, että sosiaalialan työntekijöiden kohtaaman väkivallan tai väkivallan uhan jälkihoito jää monesti toteutumatta erityisesti ei-fyysisten tilanteiden jälkeen. Väkivallan tunnistamisessa on ongelmia ja siksi myös jälkihoidon tarve voi jäädä tunnistamatta.
Tutkimuskohteeksi valikoitui Rovaniemen sosiaalipalvelukeskus. Tutkimustapana oli kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen menetelmä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluja tekemällä. Haastatteluun valittiin Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen työntekijöitä, jotka olivat työssään kohdanneet väkivaltaa tai väkivallan uhkaa asiakkaiden taholta. Haastattelutulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Rovaniemen sosiaalipalvelukeskuksen jälkihoidon konseptissa on kehitettävää. Informaatiota jälkihoidosta on heikosti tarjolla ja siitä ei työyhteisössä olla perillä. Jälkihoidon käsite voi olla epäselvä; mitä se pitää sisällään ja milloin se on tarpeen. Jälkihoidolle on kysyntää ja sen piiriin kuuluvia palveluita tarvitaan. Jälkihoidon tärkeys työväkivallan ilmiössä tulee ymmärtää. Palveluista tulee olla hyvä ohjeistus henkilökunnalle. Esimiehille tulee antaa koulutusta jälkihoidosta, sillä heillä on tärkeä vastuu työntekijän hyvinvoinnin seuraamisessa. Myös työväkivallan eri muotoihin perehdyttämisellä edesautetaan väkivallan tunnistamista ja sen myötä jälkihoidon tarpeen havaitsemista.