Medical Emergency Teamin toiminta Vaasan keskussairaalassa
Lappalainen, Tiina (2012)
Lappalainen, Tiina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120818732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120818732
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee ennakoivan elvytysryhmän (Medical Emergency Team) toimintaa Vaasan keskussairaalassa. MET-toiminta aloitettiin Vaasassa 1.4.2011. Pilottijakson (1.4. - 31.12.2011) jälkeen, toimintaa päätettiin jatkaa osana Vaasan keskussairaalan teho-osaston toimintaa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena VKS:n teho-osaston hoitohenkilökunnalle. Tutkimuksen avulla kartoitettiin teho-osaston hoitohenkilökunnan näkemyksiä MET-toiminnasta, selvitettiin MET- ryhmään kuuluvien sairaanhoitajien lisäkoulutustarvetta, sekä hoitohenkilökunnan kehittämisehdotuksia ja ideoita MET-toimintaan. Kyselytutkimukseen osallistui 40 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Hoitohenkilökunnan kokonaismäärä on 45,5, joten vastausprosentiksi muodostui 87,9.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee Medical Emergency Teamin toimintaa ja toimintaperiaatteita, sekä MET-hälytyskriteerejä. Opinnäytetyössä tuodaan esiin myös kriittisesti sairaan potilaan varhaisen tunnistamisen ja peruselintoimintojen säännöllisen seurannan tärkeät merkitykset. Opinnäytetyössä käsitellään hoitolaitoksessa tapahtuvan aikuisen henkilön elvytyksen eteneminen eri vaiheineen. Tarkastelun kohteena ovat yleisimmät ongelmat elvytystaidoissa, sekä elvytyskoulutus. Teoriatietoa on kerätty alan kirjallisuudesta, lehtijulkaisuista (Tehohoito, Finnanest, Laerdal), Internetistä, sekä erilaisista terveydenhuoltoalan tietokannoista (PubMed, Cinahl ja Linda).
Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. MET- ryhmään kuuluvat sairaanhoitajat toivovat jatkossa lisää käytännön harjoituksia. Erityisesti elvytystä ja defibrillointia tulisi harjoitella säännöllisesti. MET- ryhmäläiset kokevat tärkeänä myös purkukeskustelut (debriefing), ja he toivovat enemmän palautetta (feedback) toteutuneista MET-käynneistä. MET-ryhmään osallistumisen toivotaan jatkossakin perustuvan vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuutta perusteltiin ammatillisilla valmiuksilla osallistua vaativaan MET-toimintaan, ja sillä ettei ryhmään kuulumisesta tällä hetkellä makseta erillistä korvausta.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee Medical Emergency Teamin toimintaa ja toimintaperiaatteita, sekä MET-hälytyskriteerejä. Opinnäytetyössä tuodaan esiin myös kriittisesti sairaan potilaan varhaisen tunnistamisen ja peruselintoimintojen säännöllisen seurannan tärkeät merkitykset. Opinnäytetyössä käsitellään hoitolaitoksessa tapahtuvan aikuisen henkilön elvytyksen eteneminen eri vaiheineen. Tarkastelun kohteena ovat yleisimmät ongelmat elvytystaidoissa, sekä elvytyskoulutus. Teoriatietoa on kerätty alan kirjallisuudesta, lehtijulkaisuista (Tehohoito, Finnanest, Laerdal), Internetistä, sekä erilaisista terveydenhuoltoalan tietokannoista (PubMed, Cinahl ja Linda).
Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. MET- ryhmään kuuluvat sairaanhoitajat toivovat jatkossa lisää käytännön harjoituksia. Erityisesti elvytystä ja defibrillointia tulisi harjoitella säännöllisesti. MET- ryhmäläiset kokevat tärkeänä myös purkukeskustelut (debriefing), ja he toivovat enemmän palautetta (feedback) toteutuneista MET-käynneistä. MET-ryhmään osallistumisen toivotaan jatkossakin perustuvan vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuutta perusteltiin ammatillisilla valmiuksilla osallistua vaativaan MET-toimintaan, ja sillä ettei ryhmään kuulumisesta tällä hetkellä makseta erillistä korvausta.