Opiskeluhuollon laadunhallinta Vaasan lyseon lukiossa : "Opiskelu sujuu täällä hyvin"

Abstract

Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda Vaasan lyseon lukion opiskeluhuollon laatutyöhön työkalu, laadunhallintamalli, joka helpottaisi opiskeluhuollon laatujohtamista ja kehittämistyötä. Tavoitteena oli mallin avulla arvioida opiskeluhuollon laatua sekä selvittää miten kyseinen laadunhallintamalli ja sen laatukriteerit sopivat yksikön opiskeluhuollon kehittämistyöhön. Tämä kehittämistyö toteutettiin kommunikatiivisen toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Kehittämisryhmään kuuluivat kehittäjä-tutkijan lisäksi oppilaitoksen opiskeluhuoltoryhmän jäsenet: apulaisrehtori, neljä opinto-ohjaajaa ja terveydenhoitaja. Toimintatutkimuksessa käytettiin monimenetelmällisyyttä. Kvalitatiivisen arvioinnin tueksi kerättiin asiakasnäkökulmasta kvantitatiiviset aineistot. Koulun hyvinvointiprofiili tuotti tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi huoltajilta tiedusteltiin survey-kyselyllä tyytyväisyyttä kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön sekä opiskeluhuoltoon liittyen. Opiskeluhuollon laadunhallintamallin avulla arvioitiin opiskeluhuollon keskeiset rakenteisiin ja toimintaan liittyvät arviointialueet. Mallin avulla löytyivät opiskeluhuollon prosessien vahvuudet ja kehittämisalueet. Arvioinnin lopuksi kehittämisryhmä valitsi opiskeluhuoltotyön kehittämiskohteet. Mallia pidettiin toimivana ja sen katsottiin avaavan opiskeluhuollon prosessien vahvuuksia ja heikkouksia. Vaasan lyseon lukion opiskeluhuollon vahvuuksia olivat muun muassa opiskeluhuollon kehittämiseen sitoutunut johtaminen ja opiskeluhuollon toiminnan selkeät vastuualueet sekä ohjauksellinen työnjako. Varhaisen puuttumisen tärkeitä toimintoja olivat ryhmänohjaus ja ikäryhmäpalaverit. Oppilaitoksen remontoidut tilat lisäsivät opiskelijoiden viihtyisyyttä. Ennaltaehkäisevää työtä tehtiin muun muassa teemapäivien ja hyvinvointiin liittyvien kurssien avulla. Oppimisen tueksi opettajat eriyttivät opetusta, tukiopetusjärjestelmää oli luotu ja opiskelijat kokivat saavansa ohjausta ja apua niin oppimiseen kuin hyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Lyseossa oli hyvä ilmapiiri, sekä opiskelijoilla hyvät mahdollisuudet toteuttaa itseään. Sen sijaan opiskelijoiden osallisuuteen ja vaikuttamiseen tarvittaisiin parannusta. Kielten tukiopetusta ja yhteistyötä kotien kanssa tulisi kehittää. Lääkäripalvelujen puuttuminen heikensi prosesseja. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi opiskelijoita ohjattiin kohdennetun tuen pariin. Opintojen keskeytykset olivat hallittuja.

The aim of this development project was to create a tool for the quality management of welfare services during studies at an upper secondary school in Vaasa, Finland. A quality management model would facilitate the total quality management in welfare services during studies and further development. The goal was to pilot the model and evaluate the quality management model and criteria and determine if they were suitable for the development of the welfare services during studies within this unit. This development project was carried out according to communicative action research principles. The development group included in addition to the developer-researcher, the members of the welfare services during studies group, the Assistant Headmaster, four study guidance counsellors and the nurse. Mixed-methods were used in the action research. To support the qualitative assessment quantitative material from the client´s perspective was collected. The School Well-being Profile of the unit produced data indicating students` well-being and health. Guardians were asked via the survey questionnaire to rate their satisfaction of the home and academic cooperation and the welfare services during studies. With the help of this quality management model the key structure, processes and areas of assessment of the welfare services during studies were assessed. Therefore, the strengths, as well as areas of improvement within the welfare services could be found and later the development team chose specific areas within the welfare services to develop further. The strengths of the welfare services during studies included leadership which was committed to development with clear division of responsibilities within the welfare services, as well as guidance coordination. “Group guidance” and “age group meetings” were important in the establishment of early intervention activities. The newly renovated facilities within the academy increased the students’ comfort levels. Welfare preventative activities, like theme days and welfare courses, amongst other things, were initiated. To support the learning process, teachers differentiated teaching activities and a learning support system was created. The students felt that they received guidance and assistance in learning, as well as, in welfare and health related issues. A good atmosphere existed at lyseo, and students experienced self-fulfillment, whereas, the students' involvement and influence needed improvement. Support in language teaching and the home-school cooperation should also be developed. Lack of local medical services complicated the processes. Students were referred and encouraged to engage in targeted support to prevent social exclusion. The management of school study interruptions has improved.