"Kotia Lasareettihi" : Tehostetun kotisairaanhoidon alueellinen malli

Abstract

Suomessa on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen, johon liittyvät keskeisesti taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Hoidon painopistettä ollaan siirtämässä sairaalahoidosta kotihoitoon kehittämällä ja lisäämällä kotiin annettavia palveluja. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on vastannut tähän haasteeseen laatimalla Ikäpoliittisen strategian vuosille 2011-2015. Siinä on linjattu kotiin annettavien palvelujen kehittämiskohteeksi myös tehostettu kotisairaanhoito. Tämän kehittämistyön tarkoituksena on kartoittaa, mitä on tehostettu kotisairaanhoito ja hankittua tietoa hyödyntämällä kehittää tehostetun kotisairaanhoidon alueellinen malli. Tehostetun kotisairaanhoidon teoreettista perustaa selvitettiin keskeisten käsitteiden osalta. Näitä käsitteitä ovat kotisairaalatasoinen hoito, kotisairaala, tehostettu kotihoito ja akuuttikotihoito. Vastaavanlaisen toiminnan kehitystä tarkasteltiin ulkomailla ja Suomessa. Toiminnan lähtökohtia lähestyttiin kansallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin lähettämällä sähköpostikysely seitsemälle kotisairaalatasoisen toiminnan kehittämisessä mukana olleelle ammattilaiselle. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Suunnittelu toteutettiin useimmiten moniammatillisesti. Toiminta oli järjestetty joko poliklinikalta/akuuttiosastolta tai kotihoidosta käsin. Toiminnan tavoitteeksi asetettiin aina taloudellisuus ja inhimillisyys. Hoitoon tultiin aina lääkärin lähetteellä ja keskeisenä elementtinä oli lääkäriyhteistyö. Toteuttamisen keinoina käytettiin sitouttamista ja osallistamista. Toimintamallien keskeistä sisältöä olivat erilaisten infektioiden hoito iv-lääkityksin ja –nesteytyksin, syöpää sairastavat ja saattohoitoa tarvitsevat asiakkaat. Henkilökunnalta edellytettiin vahvaa sairaanhoidollista osaamista ja haluttiin päästä vaativuuden ja osaamisen kohtaamiseen. Täydennyskoulutuksia järjestettiin paljon, etenkin ydinosaamisesta. Asiakaspaikkojen määrä ei yleensä ollut kiinteä, mutta palvelun saatavuutta jouduttiin usein rajoittamaan maantieteellisistä syistä. Eroja oli myös palvelun ympärivuorokautisessa saatavuudessa. Tulosten pohjalta luotiin alueellinen toimintamalli jatkokehittelyä varten.

In Finland there is an on-going reform of structure of health care and social services, which is centrally related to economy and efficiency. The emphasis of health care is being moved from hospital treatment to home care by developing and increasing services given at home. Joint municipal board Kaksineuvoinen has taken this challenge by drawing up an age policy strategy for years 2011-2015. Also enhanced home nursing is among the things to develop. The purpose of this development task is to find out what enhanced home nursing is and how to use information in order to develop an enhanced home nursing model. The central concepts related to the theoretical basis of enhanced home nursing have been dealt with. These concepts are hospital level care, hospital at home, enhanced home care and acute home care. The development of similar functions has been examined both abroad and in Finland. The starting points of this kind of activity were approached from both national and regional angle. The research was carried out by sending email questionnaires to seven professionals, who have been developing hospital- level care at home. The study was qualitative and responses were analyzed with content analysis. The planning was mostly carried out in multi-professional teams. The activities had been organized either by an outpatient clinic/an acute ward or by home health care services. The aim of the activities was always being economic and humane. The clients always come to care with a doctor`s referral and the central element was co-operation among the medical doctors. The ways to implement the ideas were committing the clients and mak-ing them a part of the process. Central things in the action models were treating different infections with iv-medications, fluid treatment and also clients with cancer and in need of hospice care. The personnel was expected to have good nursing skills, the level of skills and the demands set by the work should meet. There was a lot of further training. The number of beds varied and was not fixed, also the geographical factors set some challeng-s. There were also differences in the services offered around- th- clock. A regional model was created based on the results and this model can be further developed.