Nuorten hyvinvoinnin tila Vaasassa : Ratkaisukeskeisyys ammattilaisten työvälineenä
Hunnakko, Satu; Isomäki, Satu (2009)
Vaasan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911235879
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaasalaisten nuorten hyvinvoinnin tilaa. Kohderyhmänä olivat Merenkurkun ja Porvarinkadun koulun 8. luokkalaiset, joista valittiin kummastakin yksi luokka. Ammattitahojen näkökulmaa kartoitettiin haastattelemalla psykologia ja koulukuraattoria. Haastatteluissa korostettiin ratkaisukeskeisyyttä, varhaista puuttumista ja heidän näkemyksiään varsinaiseen työhön nuorten parissa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselylomakkeita, jotka sisälsivät strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselomakkeita jaettiin yhteensä 40 kappaletta: suomenkielisellä koululla vastaajia oli 16 ja ruotsinkielisellä Porvarinkadun koululla 24 nuorta. Lomakkeet laadittiin sekä suomen että ruotsin kielellä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että vaasalaisnuoret voivat suhteellisen hyvin verrattuna nuorten hyvinvoinnin tilaan Suomessa. Toisaalta tutkimuksesta nousi kuitenkin esille polarisaatio, joka merkitsee tässä yhteydessä hyvinvoivien ja huonosti voivien välistä eroa. Kieliryhmien välillä esiintyi eroavaisuuksia etenkin perhe-elämän ja vapaa-ajan kohdalla. Yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys korostuivat ruotsinkielisillä nuorilla, kun taas suomenkielisillä korostui yksilöllisyys.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselylomakkeita, jotka sisälsivät strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Kyselomakkeita jaettiin yhteensä 40 kappaletta: suomenkielisellä koululla vastaajia oli 16 ja ruotsinkielisellä Porvarinkadun koululla 24 nuorta. Lomakkeet laadittiin sekä suomen että ruotsin kielellä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että vaasalaisnuoret voivat suhteellisen hyvin verrattuna nuorten hyvinvoinnin tilaan Suomessa. Toisaalta tutkimuksesta nousi kuitenkin esille polarisaatio, joka merkitsee tässä yhteydessä hyvinvoivien ja huonosti voivien välistä eroa. Kieliryhmien välillä esiintyi eroavaisuuksia etenkin perhe-elämän ja vapaa-ajan kohdalla. Yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys korostuivat ruotsinkielisillä nuorilla, kun taas suomenkielisillä korostui yksilöllisyys.