Ikääntyvien ravitsemushoidon prosessikuvaus hoivaosastolla
Nissinen, Tiina (2012)
Nissinen, Tiina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301211578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301211578
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tavoitteena oli tuottaa hoivaosastolle ikääntyvien ravitsemushoidon kehittämistä varten ravitsemushoidon prosessikuvaus. Kehittämisprosessi toteutettiin Oulun kaupungin yhdellä hoivaosastolla vuosina 2006–2007. Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistavaa toimintatutkimusta, joka mahdollisti tutkijan ja tutkimukseen osallistuvien hoitajien yhteisen kuvauksen hoivaosaston asukkaiden ravitsemustilasta, ravinnonsaannista ja hoitajien toteuttamasta ravitsemushoidosta.
Tutkimus sisälsi viisi vaihetta. 1) Hoivaosaston asukkaiden ravitsemustilaa selvitettiin käyttämällä MNA-testiä (Mini Nutritional Assessment) alkukartoituksessa (n=26). 2) Ravintoainemittaus tehtiin MNA-mittaustulosten mukaan eniten virhe- tai aliravitsemusriskissä olevalle asukkaalle (n=10). 3) Ravitsemushoitoa kuvaava lomakekysely suunnattiin asukkaiden omahoitajille (n=18). 4) Hoitosuunnitelmiin kirjattuja ravitsemushoidon tavoitteita tarkasteltiin (n=18). 5) Ravitsemustilan seuranta ja loppukartoitus tehtiin uudella MNA-mittauksella (n=18). MNA-mittausten ja ravintoainemittausten tulokset analysoitiin määrällisesti ja lomakekyselyn vastaukset ja hoitosuunnitelmien kirjaukset analysoitiin laadullisesti.
Ravitsemustilaa kuvaavat mittaustulokset (alku- ja loppukartoitus) osoittavat, että osa hoivaosaston asukkaista oli virhe- tai aliravitsemustilassa (15–17 %). Suurin osa asukkaista oli riskissä virheravitsemukselle (81–83 %). Ravintoainemittaustulokset osoittivat, että osa asukkaista sai liian vähän energiaa ja proteiinia ravinnostaan. Omahoitajien kyselyn tulokset kuvasivat ravitsemushoidon osa-alueiden toteutumista hoivaosastolla. Ravitsemushoidon osa-alueista avuntarpeen arviointi, auttamismenetelmien valinta, yhteistyön sisältö ja kirjaaminen sekä ravitsemustilanseuranta olivat samansuuntaisia ikääntyvien ravitsemushoitoon liittyvien suositusten kanssa. Ravitsemushoitoon liittyviä tavoitteita hoitosuunnitelmissa oli kirjattuna vähän.
Ravitsemushoitoon liittyvien suositusten ja aikaisempien tutkimusten sekä tämän kehittämistehtävän tulosten pohjalta muodostettiin ravitsemushoidon prosessikuvaus hoivaosastolle, jota voidaan käyttää jatkossa hoivaosastolla asuvien ikääntyvien ravitsemushoidon kehittämisessä.
Tutkimus sisälsi viisi vaihetta. 1) Hoivaosaston asukkaiden ravitsemustilaa selvitettiin käyttämällä MNA-testiä (Mini Nutritional Assessment) alkukartoituksessa (n=26). 2) Ravintoainemittaus tehtiin MNA-mittaustulosten mukaan eniten virhe- tai aliravitsemusriskissä olevalle asukkaalle (n=10). 3) Ravitsemushoitoa kuvaava lomakekysely suunnattiin asukkaiden omahoitajille (n=18). 4) Hoitosuunnitelmiin kirjattuja ravitsemushoidon tavoitteita tarkasteltiin (n=18). 5) Ravitsemustilan seuranta ja loppukartoitus tehtiin uudella MNA-mittauksella (n=18). MNA-mittausten ja ravintoainemittausten tulokset analysoitiin määrällisesti ja lomakekyselyn vastaukset ja hoitosuunnitelmien kirjaukset analysoitiin laadullisesti.
Ravitsemustilaa kuvaavat mittaustulokset (alku- ja loppukartoitus) osoittavat, että osa hoivaosaston asukkaista oli virhe- tai aliravitsemustilassa (15–17 %). Suurin osa asukkaista oli riskissä virheravitsemukselle (81–83 %). Ravintoainemittaustulokset osoittivat, että osa asukkaista sai liian vähän energiaa ja proteiinia ravinnostaan. Omahoitajien kyselyn tulokset kuvasivat ravitsemushoidon osa-alueiden toteutumista hoivaosastolla. Ravitsemushoidon osa-alueista avuntarpeen arviointi, auttamismenetelmien valinta, yhteistyön sisältö ja kirjaaminen sekä ravitsemustilanseuranta olivat samansuuntaisia ikääntyvien ravitsemushoitoon liittyvien suositusten kanssa. Ravitsemushoitoon liittyviä tavoitteita hoitosuunnitelmissa oli kirjattuna vähän.
Ravitsemushoitoon liittyvien suositusten ja aikaisempien tutkimusten sekä tämän kehittämistehtävän tulosten pohjalta muodostettiin ravitsemushoidon prosessikuvaus hoivaosastolle, jota voidaan käyttää jatkossa hoivaosastolla asuvien ikääntyvien ravitsemushoidon kehittämisessä.