Kiertoliittymien suunnittelu pyöräliikennettä painottaen

Abstract

Kiertoliittymät ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi, sillä ne on havaittu liikenneturvallisuudeltaan paremmiksi tavallisiin tasoliittymiin nähden. Turvallisuuden parantuminen ei kuitenkaan ole kohdistunut kaikkiin kulkumuotoihin tasapuolisesti. Kiertoliittymät eivät ole kyenneet parantamaan pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta samassa suhteessa autoilijoiden ja jalankulkijoiden kohentuneen liikenneturvallisuuden kanssa. Lisäksi kiertoliittymät on koettu pyöräilyn sujuvuuden kannalta ongelmallisiksi, sillä hyvin usein niiden yhteydes-sä olevat pyörätiet ovat linjauksiltaan varsin mutkittelevia. Pyöräteiden epäjohdonmukaiset linjaukset ovat omiaan hämärtämään kiertoliittymästä poistuvan eli kääntyvän ajoneuvon ja suoraan jatkavan pyöräilijän väistämissuhteita.

Tämän insinöörityön tavoitteena on selvittää Helsinkiin suunniteltujen kiertoliittymien yleisiä puutteita ja luoda suositukset kiertoliittymästä, joka on sujuvampi ja turvallisempi pyöräilijöille. Tarkastelu on rajattu koskemaan kiertoliittymiä, joihin kytkeytyy kaksisuuntainen pyörätie. Tarkoituksena on analysoida kiertoliittymien liikennesuunnitelmia aikaisempien tutkimuksien ja asiantuntijalausuntojen pohjalta, ja antaa lähtötietoja suunnittelun kehittämiselle. Työssä on analysoitu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla laadittuja liikennesuunnitelmia rakentamattomista hanketoteutukseen menevistä kiertoliittymistä.

Tutkimusaineisto käsittää kahdeksan kiertoliittymän liikennesuunnitelmat tai katusuunnitelmat. Työn loppuosaan on koottu kiertoliittymien suunnittelussa vallitsevat ongelmakohdat pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Ongelmakohtien pohjalta esitetään kehittämisen tarpeet ja annetaan suositukset suunnittelun uudelleen ohjeistukselle.

The number of roundabouts has increased significantly in Finland because they have been found to improve traffic safety with respect to ordinary crossings. However, the improving of the safety has not been impartially directed to all means of mobility. The roundabouts have not been able to improve the cyclists' traffic safety in the same relation with the motorists' and pedestrians' traffic safety which has improved. Furthermore, the roundabouts have been regarded as problematic from the point of view of the fluency of cycle traffic because very often the cycle paths connected to them are quite winding in terms of routing. The inconsistent definitions of policy of cycle paths are likely to confuse the continuing cyclist and the roundabout exiting, in other words turning vehicle in terms of giving way to other traffic.

The objective of this engineering thesis is to determine the general lacks of roundabouts planned in Helsinki and to create recommendations for roundabouts which are more fluent and safer for cyclists. The study has been limited to roundabouts with which a two-way cycle path is connected. The purpose is to analyze the traffic plans of roundabouts based on earlier studies and expert opinions and give source information for the development of the planning. In the study, traffic plans for unbuilt roundabouts about to go into project realization have been analyzed that have been drawn up by the traffic planning department of the city planning department of Helsinki.

The research material comprises the traffic or the street plans of eight roundabouts. The problem sections which dominate in the planning of roundabouts are presented in the last part of the study, from the point of view of fluency and safety of cycling. Based on the problem sections, needs for development are presented and recommendations are given for new instructions for planning.