Sadan vuoden hiljaisuus : Saksalainen urkuromantiikka Suomessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön innoittajana ovat toimineet Oulun Karjasillan kirkon uudet urut. Kirkkotilan ominaispiirteet ja seurakunnan toiminnalliset tavoitteet ohjasivat urkujen hankinnassa suomalaisittain harvinaiseen ratkaisuun, saksalaisromanttiseen tyylisuuntaan. Seurakunnan kanttorina koin välttämättömäksi perehtyä tarkemmin minulle aiemmin vieraaseen urkutyyppiin. Kirjallisuuden kautta saamani vaikutelmat osoittautuivat ristiriitaisiksi omien soitto- ja kuuntelukokemusteni kanssa. Tyylisuuntaa edustavia soittimia on Suomessa vähän ja kaikki yli sata vuotta vanhoja. Aiheeseen liittyvä yleinen tietämättömyys ja oudoksunta kannustivat ottamaan selvää, mistä tässä kaikessa on ollut kysymys.

Tavoitteeni on selvittää, miksi saksalaisen urkuromantiikan perinne ja tuntemus on ollut Suomessa lähes kadoksissa viimeisen sadan vuoden ajan. Tutkimusongelmaani tarkastelen useammasta näkökulmasta; pyrin muodostamaan kuvan romantiikan urkujen yleispiirteistä sekä saksalaisen urkuromantiikan erityispiirteistä sointiajattelun ja urkujen rakenteen näkökulmasta, löytämään klassisen ja romanttisen sointiajattelun mahdolliset eroavaisuudet ja saamaan selville sointiajattelunäkökulman vaikutuksen urkuromantiikan, erityisesti saksalaisen urkuromantiikan, ymmärtämiseen. Työni pohjautuu pääasiassa kirjallisuuteen. Tutkimukseni aineistona ovat Ferdinand Klindan (1987) Orgelregistrierung, keskeiset suomenkieliset urkujen käyttöoppaat, aiheeseen liittyvä muu suomenkielinen kirjallisuus ja lehtiartikkelit sekä asiantuntijahaastattelut.

Tutkimukseni perusteella voi todeta, että saksalaisen urkuromantiikan perinteen ja tuntemuksen katoaminen maastamme johtuu suurimmalta osin 1900-luvun urkujenuudistusliikkeen tanskalaisesta haarasta ja sen periaatteiden pohjalta kirjoitetusta urkukirjallisuudesta. Liikkeen ajattelumalli sai monopoliaseman niin pitkäksi ajaksi, että yhteys saksalaisromanttiseen urkuperinteeseen katosi.

Saksalaista urkuromantiikkaa käsittelevään vähäiseen suomenkieliseen kirjalliseen materiaaliin työni tuo oman pienen lisänsä. Toivon, että tutkimukseni hieman laajentaa ja monipuolistaa käsityksiä sekä Suomen urkuhistoriasta että urkuromantiikasta. Aikakausilähtöisesti saksalaista urkuromantiikkaa käsittelevää asiantuntijakirjallisuutta tarvitaan vielä lisää, etenkin urkureiden koulutusta varten. Tässä urkutyylissä riittää tutkittavaa, alkaen soittokoneistoltaan mekaanisten keilalaatikkourkujen soinnillisista ominaisuuksista ja soittokosketuksellisista mahdollisuuksista.

The new organ of Karjasilta church in Oulu was the inspiration for this thesis. The characteristics of the church’s sanctuary and the functional goals of the parish led to an unusual choice for a Finnish church, namely a German romantic style organ. As the church musician in the parish, I felt it necessary to become familiarized with a type of organ new to me. The impression I got from literature conflicted with my own playing and listening experiences. There are few other organs representing the same style in Finland, and the ones existing are more than 100 years old. The general lack of knowledge on the subject encouraged me to find out what exactly German romantic style organs are all about.

The goal was to find out why the tradition and knowledge about German romantic style organs has been almost lost in Finland in the past century. The research problem was explored from several points of view. An idea of general characteristics of romantic organs is tried to be formed, as well as particular characteristics of the German romantic organ, from the points of view of the idea of timbre and of the structure of the organ. Possible differences between the timbre qualities of classical and romantic organs are tried to be found. The ideas of timbre and sound and their affect on the romantic organ, especially to understand the German romantic organ are tried to be determined. This work is mostly based on literature. The materials used in the study are Ferdinand Klinda´s (1987) Orgelregistrierung, central Finnish organ user handbooks, other Finnish literature on the subject, and journal articles and interviews with experts.

Based on this research, one might say that the disappearance of German romantic organ from Finland is due on the most part to the organ reform movement of the 1900’s and its Danish branch, along with literature written based on its principles. The ideas of this reform movement held a monopoly station so long that the connection with the German romantic organ tradition was lost.

There is a lack of Finnish language material written about German romantic organs. I hope that this study will broaden and bring variety to the understanding of Finnish organ history and of the romantic organ. We need more expert literature about the era of the German romantic organ, especially for educational purposes. There is a lot to research in this organ style, beginning from the tracker action of the organ with its cone chest and different characteristics of timbre and the possibilities for different types of approach to touching the keys.