Suun terveydenhoito osana munuaistautia sairastavan aikuisen hoitoa : Kyselytutkimus
Törmikoski, Saara; Kuusisto, Anne (2012)
Törmikoski, Saara
Kuusisto, Anne
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052071
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla, miten munuaistautipotilaat hoitavat suutaan. Halusimme myös kuvailla, millaisia oireita munuaistauti on aiheuttanut potilaiden mielestä heidän suussaan ja millaista ohjausta he ovat saaneet suun terveydenhoidosta niin perusterveydenhuollossa kuin suun terveydenhuollossa.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella toukokuussa vuonna 2012. Tutkimusaineisto kerättiin 120:ltä munuaistautia sairastavalta aikuiselta, jotka ovat Oulun yliopistollisen sairaalan munuaisosaston potilaita. Vastauksia saimme yhteensä
70. Analyysimenetelmänä käytimme tutkimuksessa käyttäytymistieteilijöiden soveltamaa tilastollista 19.0 SPSS -ohjelmaa, jonka avulla käsittelimme ja analysoimme tulokset.
Tutkimustulosten mukaan munuaistautipotilaat olivat melko hyvin tietoisia munuaistaudin ja sen lääkkeiden vaikutuksista suun terveyteen. Tulosten mukaan munuaistautipotilailla oli monia suun oireita, kuten kuivan suun oireita, ientulehdusta ja ikenen liikakasvua. Vaikka kuiva suu olikin yleisin oire munuaistautipotilailla, siitä ei ollut saatu kuitenkaan tarpeeksi ohjausta. Suurin osa munuaistautipotilaista piti hyvää huolta suun terveydestään ja kävi säännöllisesti hammaslääkärin vastaanotolla. Hammasvälien puhdistuksesta löytyi kuitenkin puutteita. Vain hieman yli puolet
munuaistautipotilaista käytti hammasvälipuhdistajaa. Myös hampaiden harjauksen määrässä ja ksylitolin käytössä oli joillakin munuaistautipotilailla puutteita. Munuaistautipotilaat saivat suun terveydenhoidon ohjausta pääosin suullisesti hampaiden harjauksesta, hammasvälien puhdistuksesta, ravitsemuksesta sekä ksylitolin ja fluorin käytöstä eniten suun terveydenhuollon ammattihenkilöiltä
ja vain hieman perusterveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Vain neljäsosalle munuaistautipotilaista oli annettu kirjallista suun terveydenhoidon ohjausta.
Toivomme, että tutkimustuloksia voidaan käyttää hoitotyön ja munuaistautipotilaan ohjauksen laadun kehittämiseen niin suun terveydenhuollossa kuin perusterveydenhuollossakin. Suun terveydenhuollon ammattilaisten ja munuaistautiin sairastuneita aikuisia ohjaavien työntekijöiden yhteistyötä tulisi lisätä, ja suun terveydenhoidon ohjausta tulee parantaa.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella toukokuussa vuonna 2012. Tutkimusaineisto kerättiin 120:ltä munuaistautia sairastavalta aikuiselta, jotka ovat Oulun yliopistollisen sairaalan munuaisosaston potilaita. Vastauksia saimme yhteensä
70. Analyysimenetelmänä käytimme tutkimuksessa käyttäytymistieteilijöiden soveltamaa tilastollista 19.0 SPSS -ohjelmaa, jonka avulla käsittelimme ja analysoimme tulokset.
Tutkimustulosten mukaan munuaistautipotilaat olivat melko hyvin tietoisia munuaistaudin ja sen lääkkeiden vaikutuksista suun terveyteen. Tulosten mukaan munuaistautipotilailla oli monia suun oireita, kuten kuivan suun oireita, ientulehdusta ja ikenen liikakasvua. Vaikka kuiva suu olikin yleisin oire munuaistautipotilailla, siitä ei ollut saatu kuitenkaan tarpeeksi ohjausta. Suurin osa munuaistautipotilaista piti hyvää huolta suun terveydestään ja kävi säännöllisesti hammaslääkärin vastaanotolla. Hammasvälien puhdistuksesta löytyi kuitenkin puutteita. Vain hieman yli puolet
munuaistautipotilaista käytti hammasvälipuhdistajaa. Myös hampaiden harjauksen määrässä ja ksylitolin käytössä oli joillakin munuaistautipotilailla puutteita. Munuaistautipotilaat saivat suun terveydenhoidon ohjausta pääosin suullisesti hampaiden harjauksesta, hammasvälien puhdistuksesta, ravitsemuksesta sekä ksylitolin ja fluorin käytöstä eniten suun terveydenhuollon ammattihenkilöiltä
ja vain hieman perusterveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Vain neljäsosalle munuaistautipotilaista oli annettu kirjallista suun terveydenhoidon ohjausta.
Toivomme, että tutkimustuloksia voidaan käyttää hoitotyön ja munuaistautipotilaan ohjauksen laadun kehittämiseen niin suun terveydenhuollossa kuin perusterveydenhuollossakin. Suun terveydenhuollon ammattilaisten ja munuaistautiin sairastuneita aikuisia ohjaavien työntekijöiden yhteistyötä tulisi lisätä, ja suun terveydenhoidon ohjausta tulee parantaa.