Yhteiskehittely työhyvinvoinnin vahvistamisen välineenä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, mitä merkitystä yhteiskehittelynä toteutuvalla työn kehittämisellä oli työyhteisön työhyvinvoinnin kannalta. Tavoitteena oli työyhteisön työhyvinvoinnin vahvistaminen. Opinnäytetyössä työhyvinvoinnin rakentumisen teoreettisina lähtökohtina hyödynnettiin työhyvinvoinnin kokemus- kuormitus- ja muutosikkunoita. Tämän esiymmärryksen pohjalta Auronissa kehitetti työtä neljän työpajan aikana. Opinnäytetyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen logiikkaa, koska työn kehittämisen päämääränä oli vahvistaa työhyvinvoinnin kokemusta ja varsinaisen opinnäyteyön tarkoituksena oli selvittää työskentelytavan merkityksiä. Aineiston keruu toteutettiin kahden työpajan lopuksi ryhmäkeskustelulla. Kolmannen pajan lopuksi osallistujat kirjoittivat kokemuksistaan. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä ja neljännessä pajassa toteutui tulosten reflektointi.Työhyvinvointia kuvaaviksi merkitystekijöiksi muodostuivat ongelmanratkaisu yhdessä, asioiden konkretisointi, työn jakamisella lisää mahdollisuuksia, vuorovaikutteisella työskentelytavalla mielipiteet kuulluiksi, yhteiset toiminnan päämäärät, yhdessä muutoksessa eteenpäin, yhteiset pelisäännöt, toisten arvostuksen lisääntyminen, työntekemisen sujuvuus, vähemmän stressitekijöitä, yhteisön yhteisvastuullisuus ja sitoutuneisuus, sekä osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen. Työskentelytavan koettiin kuitenkin myös vievän aikaa ja rahaa. Samalla heräsi epäilyjä pajoissa yhdessä kehitettyjen toimintakonseptien toteutumisesta käytännössä sekä siitä, mitä kehittämistyöryhmän ulkopuolelle jääneet mahdollisesti ajattelivat työryhmätyöskentelystä. Tulosten perusteella voidaan päätellä työhyvinvointia tukevan johtamiskulttuurin muutostarve ja se, että työhyvinvointi rakentuu yhteisöllisistä tekijöistä.

The purpose of this scholarly thesis was to examine the significance of developing work through co-configuration from the perspective of the wellbeing of a work community. The objective was to enhance the wellbeing of the work community. In this scholary thesis, the experience, load, and change concepts of wellbeing at work were utilised to describe phe-nomena around wellbeing at work. Based on this preunderstanding working methods were developed by four workshops in Auron. Action research logics were utilized in the scholary thesis because the objective of the work development was enhance the experience of the wellbeing of the work community. The purpose of this scholary thesis was examining the significance of the working method. In the end of two workshops the material was collected through group discussions and in the end of third works shop participants were writing about experiences. The material was analysed through content analysis and results were reflected In the fourth workshop. Factors of the work wellbeing were consisted of problem solving together, clarified matters through concretisation, led to more opportunities through sharing work, enabled voicing opinions though interaction, and helped to establish common goals and a sense of joint progress in change. Participants also felt that the cooperative working method helped to establish common ground rules and increase appreciation of others, improve the flow of working, decrease stress factors, enhance shared responsibility and commitment in the community, and increase the utilisation of knowledge and expertise. However, participants also felt that the working method required time and money and became doubtful about the practical implementation of the developed working methods and what else members of the community might think about the working group method. One of the most significant bene-fits of the scholary thesis was the followed by the realisation that there is a need to change leadership culture and work wellbeing is built up of community factors.