Nauhavalssaamon askelpalkkiuunien energiatehokas ajomalli
Stång, Marko (2013)
Stång, Marko
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302182387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302182387
Tiivistelmä
Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää askelpalkkiuunien purkaustahdin muutoksen vaikutus kaasujen kulutuksiin. Erityishuomiota kiinnitettiin ylikapasiteettitilanteisiin. Lisäksi työssä tutkittiin, mitkä tekijät vaikuttavat nestekaasun nousuun ja kuinka näitä nestekaasupiikkejä voidaan vähentää. Tavoitteena oli käyttää koksikaasu mahdollisimman hyvin.
Opinnäytetyöstä pyrittiin saamaan pohjaa jatkotoimenpiteille energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta parannettiin tiiviissä yhteistyössä voimalaitoksen kanssa.
Askelpalkkiuunien energiatehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Näistä tärkeimpänä voidaan pitää levyvalssaamon läpityöntöuunien koksikaasun kulutusta ja voimalaitoksen koksikaasun polttoa. Lisäksi linjahäiriöiden vaikutus on keskeinen tekijä kaasujen kulutuksissa. Häiriöstä toipuminen aiheuttaa aina nestekaasun nousua, joten selvitettiin, mitkä tekijät sen aiheuttavat. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat aihioiden panostuslämpötila, voimalaitoksen antama koksikaasun ohjearvo nauhavalssaamolle ja koksikaasupolton priorisointijärjestys. Kuumanauhavalssaamo toimii koksikaasun viimeisenä käyttäjänä, joten se vaikeutti nestekaasun ja koksikaasun optimointia askelpalkkiuuneilla.
Työn tuloksina huomattiin, että purkaustahdin muutoksella säästetään nestekaasun kulutuksissa. Lisäksi lisäämällä yhteistyötä voimalaitoksen kanssa voidaan hyvin aikaansaada hyötyjä niin askelpalkkiuuneille kuin voimalaitoksellekin.
Opinnäytetyöstä pyrittiin saamaan pohjaa jatkotoimenpiteille energiatehokkuuden parantamiseen. Energiatehokkuutta parannettiin tiiviissä yhteistyössä voimalaitoksen kanssa.
Askelpalkkiuunien energiatehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Näistä tärkeimpänä voidaan pitää levyvalssaamon läpityöntöuunien koksikaasun kulutusta ja voimalaitoksen koksikaasun polttoa. Lisäksi linjahäiriöiden vaikutus on keskeinen tekijä kaasujen kulutuksissa. Häiriöstä toipuminen aiheuttaa aina nestekaasun nousua, joten selvitettiin, mitkä tekijät sen aiheuttavat. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat aihioiden panostuslämpötila, voimalaitoksen antama koksikaasun ohjearvo nauhavalssaamolle ja koksikaasupolton priorisointijärjestys. Kuumanauhavalssaamo toimii koksikaasun viimeisenä käyttäjänä, joten se vaikeutti nestekaasun ja koksikaasun optimointia askelpalkkiuuneilla.
Työn tuloksina huomattiin, että purkaustahdin muutoksella säästetään nestekaasun kulutuksissa. Lisäksi lisäämällä yhteistyötä voimalaitoksen kanssa voidaan hyvin aikaansaada hyötyjä niin askelpalkkiuuneille kuin voimalaitoksellekin.