Potilaan suun terveydentilan arviointi ja suun hoidon toteutus teho-osastolla : kirjallisuuskatsaus
Peiponen, Mavlouda; Rinkinen, Mari (2013)
Peiponen, Mavlouda
Rinkinen, Mari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302172367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302172367
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle ”Työikäisen sydänpotilaan ja hänen perheensä sekä hoidonantajan ohjaaminen” –yhteistyöhankkeelle.
Hengityslaitteen aiheuttama keuhkokuume eli VAP (Ventilator Associated Pneumonia) kattaa noin 15 % kaikista sairaalainfektioista ja se on yleisin tehohoitoon liittyvä infektio. On olemassa näyttöä siitä, että tehohoidon aikana kehittyvän infektion syynä on potilaan altistuminen mikrobeille. Infektiolle altistavat tekijät ovat mm. henkilökunnan huono käsihygienia, heikentynyt immuunipuolustus, äkillinen elintoimintohäiriö ja hengityslaite tehohoito, kuten intubaatioputki. Huono suuhygienia intuboidulla potilaalla lisää ventilaation aiheuttaman keuhkokuumeen riskiä. Infektiotartunta tehohoitopotilaalla pitkittää hoitojaksoa, lisää hoidon kustannuksia ja kasvattaa sairaalakuolleisuuden riskiä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien toimintatapoja potilaan suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa teho-osastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa viitekehyksenä käytettiin transteoreettista muutosvaihemallia. Tutkimusmetodina käytettiin sisällönanalyysiä ja 25 tieteellistä tutkimusartikkelia analysoitiin induktiivisella tavalla eli aineistolähtöisesti. Prosessin aikana ensimmäiseen tutkimustehtävään, ”Miten teho-osaston sairaanhoitajat arvioivat potilaan suun terveydentilaa?” nousi kuusi luokkaa ja toiseen tutkimustehtävään ”Miten teho-osaston sairaanhoitajat toteuttavat potilaan suun hoitoa?” saatiin viisi luokkaa.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan teho-osaston sairaanhoitajilta puuttuu riittävä tieto, taito ja osaaminen potilaiden suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa. Näyttöön perustuvan tutkimustiedon hyödyntäminen suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa teho-osastoilla oli vaatimatonta. Sairaanhoitajien asenteilla ja uskomuksilla oli epäedullinen vaikutus suun hoidon toteuttamiseen.
Tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että hyvä suuhygienia, kattava suun hoidon protokolla ja henkilökunnan sitoutuminen protokollaan voi merkittävästi vähentää hengityslaitteen aiheuttamaa keuhkokuumeen määrää teho-osaston potilailla.
Hengityslaitteen aiheuttama keuhkokuume eli VAP (Ventilator Associated Pneumonia) kattaa noin 15 % kaikista sairaalainfektioista ja se on yleisin tehohoitoon liittyvä infektio. On olemassa näyttöä siitä, että tehohoidon aikana kehittyvän infektion syynä on potilaan altistuminen mikrobeille. Infektiolle altistavat tekijät ovat mm. henkilökunnan huono käsihygienia, heikentynyt immuunipuolustus, äkillinen elintoimintohäiriö ja hengityslaite tehohoito, kuten intubaatioputki. Huono suuhygienia intuboidulla potilaalla lisää ventilaation aiheuttaman keuhkokuumeen riskiä. Infektiotartunta tehohoitopotilaalla pitkittää hoitojaksoa, lisää hoidon kustannuksia ja kasvattaa sairaalakuolleisuuden riskiä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien toimintatapoja potilaan suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa teho-osastolla.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa viitekehyksenä käytettiin transteoreettista muutosvaihemallia. Tutkimusmetodina käytettiin sisällönanalyysiä ja 25 tieteellistä tutkimusartikkelia analysoitiin induktiivisella tavalla eli aineistolähtöisesti. Prosessin aikana ensimmäiseen tutkimustehtävään, ”Miten teho-osaston sairaanhoitajat arvioivat potilaan suun terveydentilaa?” nousi kuusi luokkaa ja toiseen tutkimustehtävään ”Miten teho-osaston sairaanhoitajat toteuttavat potilaan suun hoitoa?” saatiin viisi luokkaa.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan teho-osaston sairaanhoitajilta puuttuu riittävä tieto, taito ja osaaminen potilaiden suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa. Näyttöön perustuvan tutkimustiedon hyödyntäminen suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa teho-osastoilla oli vaatimatonta. Sairaanhoitajien asenteilla ja uskomuksilla oli epäedullinen vaikutus suun hoidon toteuttamiseen.
Tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että hyvä suuhygienia, kattava suun hoidon protokolla ja henkilökunnan sitoutuminen protokollaan voi merkittävästi vähentää hengityslaitteen aiheuttamaa keuhkokuumeen määrää teho-osaston potilailla.