Ilo antaa siivet

Abstract

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on toteutunut alkaen 1.3.2010 ja jatkuen toukokuun 2012 loppuun ESR-hanke Mielenterveyden edistämis- ja psykososiaalisen hyvinvointiosaamisen kehittäminen peruskouluissa. Hankkeessa on ollut mukana viisi etelälappilaista peruskoulun alakoulua. Tavoitteena on ollut kehittää koulun lasten asioissa toimivien aikuisten osaamista mielenterveyden edistämisessä. Lähtökohtana on positiivinen mielenterveys, joka on resurssi ja koko kouluyhteisö toimii positiivisen mielenterveyden edistämiseksi. Laajempi tavoite on nuorten syrjäytymisen ehkäisy, jatko-opiskelukelpoisuus ja työllistyminen. Alakoulut valittiin kohderyhmäksi, koska lapsen kehitysvaiheessa alakoulussa on vielä paljon vaikutusmahdollisuuksia ja koulu on merkittävä itsetunnon kehittymisen sekä sosiaalisten taitojen harjoittelun areena.

Alakoulut valitsivat kehitettäviksi painopisteiksi mielenterveyden edistämisen tiedon ja ymmärryksen lisäämisen sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittämisen. Rakenne toiminnalle muodostui koulutuspäivistä kuten huolen puheeksi ottamisen -koulutus (HUPU) ja kerran kuussa olleista koulukohtaisista konsultaatioista. Lähestymistapa on ollut toiminnan kehittäminen toimintatutkimuksen ja työelämän kehittämisen lähtökohdista ja dialogisuuden lisääminen yhteistyössä kodin ja koulun välillä sekä eri toimijoiden kesken. Hanke vastasi ammattikorkeakoulun tehtävään työelämän tutkivasta kehittämisestä ja osallisti kaikkia toimijoita ammattikorkeakoulun opettajista peruskoulun opettajiin ja vanhempiin. Hankkeen mahdollisti koulujen aktiivinen osallistuminen, mukana olevien innokas tekeminen, koulujen hallinnon ja ohjausryhmän tuki.

Tuloksena on rakennettu ja kehitetty edelleen koulukohtaisia toimintamalleja mielenterveyden edistämiseksi ja tuotettu hypoteettinen malli yhteistyöhön kodin ja koulun välille. Koulukohtaisesti tuotettuja malleja ovat RATKOMO, erilaiset vanhempainillat, luokkakaveritoiminta ja yhteisöllisyys. Tässä julkaisussa kuvataan kehittämisprosessia ja sen tuloksen syntyneitä malleja.

In Kemi-Tornio University of Applied Sciences, the ESF-project for Mental Health Promotion in Comprehensive Schools has been carried out since 1st March, 2010. It will last until the end of May 2012.

The object of the project has been to widen the know-how and competence in Mental Health Promotion of the adults working with children. In the KOPSY-project, there have been five active Primary Schools in the Southern Lapland to develop their functions and progressing models for Mental Health Promotion. As a frame of reference, there has been a positive mental health, which can be seen as a resource. The whole school community works towards the Positive Mental Health Promotion. The broader aim/goal is to prevent the marginalizing of the youth and to advance employment opportunities. The primary schools were chosen as a target group, because the children in that developmental stage are sensitive for actions. Primary Schools are significant forums for the development of self-esteem and for the training of social competences.

The five Primary Schools in the project decided to focus on adding the understanding of the mental health promotion in primary schools and on developing the cooperation between the homes and the schools. The contents of the actions were made up of staff training days, like to bring up ones worry-training (HUPU) and consultations once a month in every school. The approach to the development has been action research and the development of working life. One frame of reference has been to increase together dialogic approach between the schools and the homes as well as between the staff members. The project has been enabled by the active participants and by the support of the primary schools´ administrations and the steering group.

As the result, the schools have developed operations models for Mental Health Promotion and produced the Hypothetical Model for cooperation between the home and the school staff. Models of individual primary schools are e.g. the model for problem solution (RATKOMO), the different parental evenings, the classmate action and community activity. The development process and its framework as well as the produced models of the KOPSY-project are described in this publication.