Hiljaisen tiedon hallinta ja hyödyntäminen : tekninen raportti
Rauhala, Ville; Siimes, Aslak; Tarvainen, Jaana; Virsu, Katri; Parkkila, Leena; Leinonen, Jukka (2012)
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5897-34-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5897-34-0
Tiivistelmä
Teollisuudessa on paljon organisaatiolle arvokasta hiljaista tietoa (tacit knowledge), joka on työntekijöiden hallinnassa eikä ole kirjattuna mihinkään. Osa tiedosta katoaa henkilöstön eläköityessä. Keräämällä tieto ja muuttamalla se eksplisiittiseksi, sitä voidaan hyödyntää teollisuuden kunnossapidossa eri organisaatiotasoilla. Näin kunnossapidon ammattilaisille jää myös tilaa kohdistaa resursseja uusille asioille ja kehittää asiantuntemustaan rutiinisuoritteiden sijaan.
Merkittävä osa kunnossapidon havainnoista on edelleen ihmisaistein tehtyjä. Konenäköä (näköaisti) lämpökuvaus mukaan lukien, värähtelymittauksia (tuntoaisti) ja muita mittaustekniikoita on hyödynnetty kunnossapidon sovelluksissa paljon. Mittaustekniikoiden yhdistämistä, ja sitä kautta uuden ennakoivan kunnossapidon tiedon keräämistä on tutkittu verrattain vähän. Lisäksi konekuulon (kuuloaisti) tutkimusta tehdään paljon puheentunnistus ja ihminen-kone vuorovaikutussovellusalueilla. Konekuulon tutkimusta teollisuuden kunnossapidon mittauksissa on tehty hyvin vähän. Oletetaan, että automaattisen konekuulon hyödyntäminen tulee olemaan uusi varteenotettava kunnossapidon mittaustekniikka tulevaisuudessa. Hiljaisen tiedon merkitystä mittausteknologioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä ei ole tiettävästi tutkittu juuri lainkaan.
Tähän julkaisuun on koottu IMTAC-projektin keskeisiä tuloksia. Projektissa tutkittiin hiljaisen tiedon tunnistamisen ja konkretisoinnin toimintamalleja SECI-menetelmää soveltaen ja testattiin kehitettäviä toimintamalleja. Projektissa myös tutkittiin ja kehitettiin menetelmiä sekä testattiin toimintatapoja konkretisoidun hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi organisaatioiden toiminnassa.
Merkittävä osa kunnossapidon havainnoista on edelleen ihmisaistein tehtyjä. Konenäköä (näköaisti) lämpökuvaus mukaan lukien, värähtelymittauksia (tuntoaisti) ja muita mittaustekniikoita on hyödynnetty kunnossapidon sovelluksissa paljon. Mittaustekniikoiden yhdistämistä, ja sitä kautta uuden ennakoivan kunnossapidon tiedon keräämistä on tutkittu verrattain vähän. Lisäksi konekuulon (kuuloaisti) tutkimusta tehdään paljon puheentunnistus ja ihminen-kone vuorovaikutussovellusalueilla. Konekuulon tutkimusta teollisuuden kunnossapidon mittauksissa on tehty hyvin vähän. Oletetaan, että automaattisen konekuulon hyödyntäminen tulee olemaan uusi varteenotettava kunnossapidon mittaustekniikka tulevaisuudessa. Hiljaisen tiedon merkitystä mittausteknologioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä ei ole tiettävästi tutkittu juuri lainkaan.
Tähän julkaisuun on koottu IMTAC-projektin keskeisiä tuloksia. Projektissa tutkittiin hiljaisen tiedon tunnistamisen ja konkretisoinnin toimintamalleja SECI-menetelmää soveltaen ja testattiin kehitettäviä toimintamalleja. Projektissa myös tutkittiin ja kehitettiin menetelmiä sekä testattiin toimintatapoja konkretisoidun hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi organisaatioiden toiminnassa.