Toiveena omalle työkyvylle sopivampi työ : Kuntoutujien kokemuksia kuntoutusprosessin etenemisestä kuntoutussuunnitelman mukaisesti kohti työelämää
Havana, Anu; Rautiainen, Aino (2013)
Havana, Anu
Rautiainen, Aino
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302282774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302282774
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma
Tekijät: Anu Havana & Aino Rautiainen
Opinnäytetyön nimi: Toiveena omalle työkyvylle sopivampi työ – Kuntoutujien kokemuksia kuntoutusprosessin etenemisestä kuntoutussuunnitelman mukaisesti kohti työelämää
Työn ohjaajat: Seija Kokko & Pirjo Ylikauma
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 56 + 5 liitesivua
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Kainuun keskussairaalan kuntoutusyksikössä olleiden kuntoutujien kokemuksia heidän kuntoutusprosessinsa etenemisestä kuntoutussuunnitelman mukaisesti kohti työelämää sekä heidän saamaansa tukea ja ohjausta kuntoutusprosessin aikana. Kainuun keskussairaalan kuntoutusyksikkö voi hyödyntää tuloksiamme toiminnan kehittämisessä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ammatillista kuntoutusta, kuntoutusprosessia, kuntoutussuunnitelmaa, kuntoutumista, työelämää sekä tukea ja ohjausta. Tutkimus sisältää piirteitä fenomenologis-hermeneuttisesta tieteenfilosofiasta. Laadullisessa tutkimuksessa on käytetty narratiivista lähestymistapaa. Narratiivisessa tutkimuksessa kuntoutujien tarinat ja kertomukset toimivat tiedon välittäjinä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kuntoutujaa avoimella haastattelulla. Aineiston analyysi toteutettiin narratiivien analyysillä ja haastatteluaineisto luokiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kuntoutusprosessin etenemisen suunnittelu toteutettiin yhteistyössä kuntoutujien kanssa. Kuntoutujien kuntoutusprosessit eivät edenneet kaikilta osin heidän kuntoutussuunnitelmiensa mukaisesti. Työkokeilu ja ylemmät koulutukset kariutuivat kuntoutujan ja rahoittajatahon taloudellisiin seikkoihin. Lisäksi oppisopimuspaikan löytymisessä oli vaikeuksia. Kuntoutujien työelämätilanteena kuntoutusprosessin lopussa oli joko eteneminen suunnitelman mukaisesti työelämään, työttömyyden jatkuminen edelleen tai jatkaminen entisessä kuormittavassa työssä. Kuntoutujat kokivat viralliselta ja epäviralliselta verkostolta saadun moninaisen tuen ja ohjauksen kuntoutumista tukevana, rohkaisevana ja motivoivana.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntoutusprosessit eivät olleet edenneet suoraviivaisesti kuntoutussuunnitelmien mukaisesti kohti työelämää. Pääosin kuntoutujat olivat saaneet riittävästi tukea ja ohjausta eri verkostoilta. Näitä tuloksia voisi jatkossa syventää tutkimalla työnantajien kokemuksia vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittumisesta. Toisena mahdollisena jatkotutkimusaiheena voisi olla kuntoutuksen ammattilaisten kokemukset kuntoutuksen eri organisaatioiden välisestä yhteistyöstä.
Asiasanat: ammatillinen kuntoutus, kuntoutussuunnitelma, kuntoutusprosessi, tuki ja ohjaus, kuntoutuminen, työelämä
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma
Tekijät: Anu Havana & Aino Rautiainen
Opinnäytetyön nimi: Toiveena omalle työkyvylle sopivampi työ – Kuntoutujien kokemuksia kuntoutusprosessin etenemisestä kuntoutussuunnitelman mukaisesti kohti työelämää
Työn ohjaajat: Seija Kokko & Pirjo Ylikauma
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 56 + 5 liitesivua
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla Kainuun keskussairaalan kuntoutusyksikössä olleiden kuntoutujien kokemuksia heidän kuntoutusprosessinsa etenemisestä kuntoutussuunnitelman mukaisesti kohti työelämää sekä heidän saamaansa tukea ja ohjausta kuntoutusprosessin aikana. Kainuun keskussairaalan kuntoutusyksikkö voi hyödyntää tuloksiamme toiminnan kehittämisessä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ammatillista kuntoutusta, kuntoutusprosessia, kuntoutussuunnitelmaa, kuntoutumista, työelämää sekä tukea ja ohjausta. Tutkimus sisältää piirteitä fenomenologis-hermeneuttisesta tieteenfilosofiasta. Laadullisessa tutkimuksessa on käytetty narratiivista lähestymistapaa. Narratiivisessa tutkimuksessa kuntoutujien tarinat ja kertomukset toimivat tiedon välittäjinä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kuntoutujaa avoimella haastattelulla. Aineiston analyysi toteutettiin narratiivien analyysillä ja haastatteluaineisto luokiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan kuntoutusprosessin etenemisen suunnittelu toteutettiin yhteistyössä kuntoutujien kanssa. Kuntoutujien kuntoutusprosessit eivät edenneet kaikilta osin heidän kuntoutussuunnitelmiensa mukaisesti. Työkokeilu ja ylemmät koulutukset kariutuivat kuntoutujan ja rahoittajatahon taloudellisiin seikkoihin. Lisäksi oppisopimuspaikan löytymisessä oli vaikeuksia. Kuntoutujien työelämätilanteena kuntoutusprosessin lopussa oli joko eteneminen suunnitelman mukaisesti työelämään, työttömyyden jatkuminen edelleen tai jatkaminen entisessä kuormittavassa työssä. Kuntoutujat kokivat viralliselta ja epäviralliselta verkostolta saadun moninaisen tuen ja ohjauksen kuntoutumista tukevana, rohkaisevana ja motivoivana.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntoutusprosessit eivät olleet edenneet suoraviivaisesti kuntoutussuunnitelmien mukaisesti kohti työelämää. Pääosin kuntoutujat olivat saaneet riittävästi tukea ja ohjausta eri verkostoilta. Näitä tuloksia voisi jatkossa syventää tutkimalla työnantajien kokemuksia vajaakuntoisen henkilön työhön sijoittumisesta. Toisena mahdollisena jatkotutkimusaiheena voisi olla kuntoutuksen ammattilaisten kokemukset kuntoutuksen eri organisaatioiden välisestä yhteistyöstä.
Asiasanat: ammatillinen kuntoutus, kuntoutussuunnitelma, kuntoutusprosessi, tuki ja ohjaus, kuntoutuminen, työelämä