Hoitajien työhön liittyvä valtaistuminen Helsingin keskisessä kotihoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka valtaistuneiksi (empowerment) Helsingin kaupungin keskisen kotihoitoyksikön hoitajat arvioivat itsensä ja kuinka valtaistumista edistäväksi tai estäväksi he kokevat työympäristönsä. Samalla selvitettiin myös, miten hoitajien taustatekijät ja suhde nykyiseen työhön vaikuttavat työhön liittyvään valtaistumiseen. Tutkimus toimii organisaation työhyvinvointihankkeen alkumittauksena ja tuloksia voidaan käyttää apuna henkilöstöjohtamista ja työhyvinvointia kehitettäessä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat kotihoidon hoitajat (n = 210), joille tehtiin kysely työhön liittyvästä valtaistumisesta ”Nurse Empowerment” -mittarilla talvella 2009 (Kuokkanen 2003). Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS -ohjelmalla tarkastelemalla tunnuslukuja ja frekvenssitaulukoita sekä tutkimalla tasoeroja Kruskall Wallis -testillä ja Mann-Whitney U-testillä. Muuttujien välistä yhteyttä mitattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Mittarin reliabiliteettia arvioitiin Cronbachin alfa-kertoimella. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat arvioivat olevansa melko valtaistuneita. Heidän ominaisuuksiaan ja toimintaansa kuvasivat parhaiten toisten arvostaminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Heikoiten hoitajien ominaisuuksia kuvasivat innovatiivisuus ja tavoitteellisuus. Hoitajien toimintaa kuvasivat hyvin myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, uskallus sanoa ja toimia, tehokkuus paineen alla, joustavuus, taitavuus, päätöksentekokyky, itsenäisyys ja kollegojen konsultointi ja opettaminen. Huonoimmin hoitajien toimintaa kuvasivat avoin keskustelu, työskentely yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, yhteisön ilmapiiriin vaikuttaminen ja ongelmien ratkaiseminen.Valtaistuminen oli yhteydessä työtyytyväisyyteen. Valtaistuneemmat hoitajat olivat muita tyytyväisempiä työhönsä ja työpaikkaansa. Tutkimuksen hoitajat arvioivat työympäristönsä valtaistumista edistäväksi. He arvioivat työympäristössään olevan jaettua vastuuta, luottamusta, kollegiaalista tukea, ongelman ratkaisua ja avoin ilmapiiri. Toisaalta he kokivat työympäristössään olevan myös raja-aitoja, eripuraa ja avoimuuden puutetta.

The purpose of this study was to find out how empowered the nurses in the central Helsinki home care service evaluated themselves and their performance to be and how factors in their work environment prommoted ar restrained their empowerment. The effects of the nurses' backgrounds and their relationship to their work on job-related empowerment were also studied. The participants in this study were nurses from home care (n = 210). The data was collected by using the Nurse Empowerment questionaire (Kuokkanen 2003) and prosessed by using the SPSS -program. The results of this study showed that the nurses' assessments of their empowerment were positive. Their qualities and performance were best described by the moral principles. The quality that was least descriptive of the nurses was future-orientation. The nurses' performance was also empowered in the personal integrity and expertise categories. The quality that was least descriptive of their performance was sociability. Job satisfaction impacted the nurses' assessments of their empowerment. Nurses assessed that their work environment was promoting empowerment. They felt there was personal integrity and sociability in the enviroment . At the same time the nurses felt that sociability was the category that most restrained empowerment. The results of this study can be used in developing well-being at work, job satisfaction and staff management in homecare.