Lypsykarjapihatot : Investointikustannukset ja talous
Myllylä, Janne; Kuismin, Arto (2013)
Myllylä, Janne
Kuismin, Arto
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303123232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303123232
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty haastattelututkimuksen pohjalta. Haastattelututkimus tehtiin VENE – Verkostot nautakarjatalouden edistäjinä – koulutushankkeelle. Hanke toimii Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Opinnäytetyössä tutkittiin tapauskohtaisesti lypsykarjatalouden uudisrakennusten kokonaiskustannuksia, yksikkökustannuksia, kustannusarvion paikkansapitävyyttä ja toiminnallista tehokkuutta. Lisäksi tutkimuksen kohteena olevilta tiloilta selvitettiin tilojen talouden tilaa investoinnin käyttöönottovuonna sekä kahtena seuraavana vuonna. Toteutuneita talouden lukemia verrattiin taloussuunnitelmaan.
Aineisto sisältää yhdeksän C-tukialueella uudisrakennettua pihattoa, joissa oli vähintään 50 lehmäpaikkaa. Investoinnit sijoittuvat vuosille 2006–2011. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, mitkä suoritettiin tilavierailuilla. Tilavierailuja varten laadittiin kattava haastattelulomake, jolla taustoitettiin investointia sekä muita mahdollisia oheisinvestointeja. Kustannuksia seurattiin pääkirjalähtöisesti ja ne todennettiin investointivuoden verolomakkeilta. Talouden tilan seuraamiseksi kerättiin verolomaketiedot. Taloussuunnitelmatiedot kerättiin investointituen hakemista varten laadituista laskelmista sekä niiden taustatekijöistä. Haastateltavien tilojen yhteystiedot hankittiin Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen rekisteristä.
Teoreettinen viitekehys muodostuu maatalouden rakennekehityksestä, oleellisista maatalousrakentamisinvestointiin vaikuttavista tekijöistä sekä talouden toimintaedellytyksistä.
Maatalousrakennusinvestointien kokonaiskustannukset vaihtelivat välillä 0,6-1,6 miljoonaa euroa. Investointiavustuksen osuus oli noin 20 prosenttia kokonaiskustannuksista. Keskimääräinen lehmäpaikka maksoi tiloilla noin 12 000 euroa. Seitsemän tilaa ylitti kustannusarvion. Keskimääräinen ylitys oli 12 prosenttia. Työn tuottavuudessa havaittiin eroja lypsyjärjestelmien välillä siten, että lypsyasema oli työn tuottavuudeltaan alhaisin. Talous oli kovassa rasituksessa erityisesti investoinnin käyttöönottovuonna. Talouden kehityssuunta oli positiivinen käyttöönottovuosien jälkeen. Taloussuunnitelmissa havaittiin suurimmat poikkeamat käyttöönottovuonna. Tuotot toteutuivat suunniteltua korkeampina, mutta kannattavuus jäi merkittävästi suunniteltua alemmalle tasolle.
Opinnäytetyössä tutkittiin tapauskohtaisesti lypsykarjatalouden uudisrakennusten kokonaiskustannuksia, yksikkökustannuksia, kustannusarvion paikkansapitävyyttä ja toiminnallista tehokkuutta. Lisäksi tutkimuksen kohteena olevilta tiloilta selvitettiin tilojen talouden tilaa investoinnin käyttöönottovuonna sekä kahtena seuraavana vuonna. Toteutuneita talouden lukemia verrattiin taloussuunnitelmaan.
Aineisto sisältää yhdeksän C-tukialueella uudisrakennettua pihattoa, joissa oli vähintään 50 lehmäpaikkaa. Investoinnit sijoittuvat vuosille 2006–2011. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, mitkä suoritettiin tilavierailuilla. Tilavierailuja varten laadittiin kattava haastattelulomake, jolla taustoitettiin investointia sekä muita mahdollisia oheisinvestointeja. Kustannuksia seurattiin pääkirjalähtöisesti ja ne todennettiin investointivuoden verolomakkeilta. Talouden tilan seuraamiseksi kerättiin verolomaketiedot. Taloussuunnitelmatiedot kerättiin investointituen hakemista varten laadituista laskelmista sekä niiden taustatekijöistä. Haastateltavien tilojen yhteystiedot hankittiin Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen rekisteristä.
Teoreettinen viitekehys muodostuu maatalouden rakennekehityksestä, oleellisista maatalousrakentamisinvestointiin vaikuttavista tekijöistä sekä talouden toimintaedellytyksistä.
Maatalousrakennusinvestointien kokonaiskustannukset vaihtelivat välillä 0,6-1,6 miljoonaa euroa. Investointiavustuksen osuus oli noin 20 prosenttia kokonaiskustannuksista. Keskimääräinen lehmäpaikka maksoi tiloilla noin 12 000 euroa. Seitsemän tilaa ylitti kustannusarvion. Keskimääräinen ylitys oli 12 prosenttia. Työn tuottavuudessa havaittiin eroja lypsyjärjestelmien välillä siten, että lypsyasema oli työn tuottavuudeltaan alhaisin. Talous oli kovassa rasituksessa erityisesti investoinnin käyttöönottovuonna. Talouden kehityssuunta oli positiivinen käyttöönottovuosien jälkeen. Taloussuunnitelmissa havaittiin suurimmat poikkeamat käyttöönottovuonna. Tuotot toteutuivat suunniteltua korkeampina, mutta kannattavuus jäi merkittävästi suunniteltua alemmalle tasolle.