Poliisien kuvauksia työn vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin sekä jälkipuinnin merkityksestä poliisin työssä
Ukkola, Saana; Morko, Maria; Nyman, Heini (2013)
Ukkola, Saana
Morko, Maria
Nyman, Heini
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303143331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303143331
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, mielenterveys- ja päihdehoitotyön ja kriittisesti sairaan potilaan hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Morko Maria, Nyman Heini ja Ukkola Saana Opinnäytetyön nimi: Poliisien kuvauksia työn vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin sekä jälkipuinnin merkityksestä poliisin työssä
Työn ohjaaja: Kiviniemi Liisa
Työn valmistumislukukausi ja –vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 71 + 39 liitesivua
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata poliisien käsityksiä poliisin työn vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin sekä selvittää traumaattisten tilanteiden jälkipuinnin riittävyyttä ja hyödyllisyyttä poliisien itsensä kuvaamana. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa poliisin työn vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin. Jälkipuinnin hyödyllisyyden ja tärkeyden esille tuominen on yksi tutkimuksemme tavoitteista. Tavoitteena on myös saada esimiehiä kiinnittämään huomiota työntekijöidensä työssä jaksamiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu poliisin ammatista sekä kriisistä ja psykologisesta jälkipuinnista. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen, mutta tutkimuksessa on hyödynnetty myös kvalitatiivista eli laadullista analyysia. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty strukturoitua kyselylomaketta. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 340, joista palautui 143. Tutkimuksessa hyödynnettävissä olevia lomakkeita oli lopulta 120. Vastausprosentti oli täten 35,3 %. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina työn vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin korostuivat unihäiriöt, stressi, ongelmat ihmissuhteissa sekä työasioiden miettiminen vapaa-ajalla. Tuloksissa jälkipuinti kuvattiin merkittävänä ja hyödyllisenä, mutta poliisien jälkipuintikäytännöissä on eroja. Tulosten perusteella on myös havaittavissa, että jälkipuintikäytännöt ovat kehittämisen tarpeessa. Kaikissa Suomen poliisilaitoksissa ei jälkipuintia ole tarjolla lainkaan. Aineistosta nousi esille hyvin erilaisia kehittämisideoita jälkipuinnin suhteen ja erityisesti yksilöllisten tarpeiden huomioiminen korostui.
Tutkimusta voidaan hyödyntää kehitettäessä poliisien jälkipuintikäytäntöjä sekä poliisien psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Jatkotutkimusehdotuksina voisi olla psykiatrian ammattilaisten jälkipuintimenettelyjen kehittäminen poliiseille sopivimmiksi sekä poliisien itsensä kouluttaminen jälkipuinnin vetäjiksi.
Avainsanat: poliisi, psyykkinen hyvinvointi, kriisi, jälkipuinti
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön koulutusohjelma, mielenterveys- ja päihdehoitotyön ja kriittisesti sairaan potilaan hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijät: Morko Maria, Nyman Heini ja Ukkola Saana Opinnäytetyön nimi: Poliisien kuvauksia työn vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin sekä jälkipuinnin merkityksestä poliisin työssä
Työn ohjaaja: Kiviniemi Liisa
Työn valmistumislukukausi ja –vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: 71 + 39 liitesivua
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata poliisien käsityksiä poliisin työn vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin sekä selvittää traumaattisten tilanteiden jälkipuinnin riittävyyttä ja hyödyllisyyttä poliisien itsensä kuvaamana. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa poliisin työn vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin. Jälkipuinnin hyödyllisyyden ja tärkeyden esille tuominen on yksi tutkimuksemme tavoitteista. Tavoitteena on myös saada esimiehiä kiinnittämään huomiota työntekijöidensä työssä jaksamiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu poliisin ammatista sekä kriisistä ja psykologisesta jälkipuinnista. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen, mutta tutkimuksessa on hyödynnetty myös kvalitatiivista eli laadullista analyysia. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty strukturoitua kyselylomaketta. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 340, joista palautui 143. Tutkimuksessa hyödynnettävissä olevia lomakkeita oli lopulta 120. Vastausprosentti oli täten 35,3 %. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina työn vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin korostuivat unihäiriöt, stressi, ongelmat ihmissuhteissa sekä työasioiden miettiminen vapaa-ajalla. Tuloksissa jälkipuinti kuvattiin merkittävänä ja hyödyllisenä, mutta poliisien jälkipuintikäytännöissä on eroja. Tulosten perusteella on myös havaittavissa, että jälkipuintikäytännöt ovat kehittämisen tarpeessa. Kaikissa Suomen poliisilaitoksissa ei jälkipuintia ole tarjolla lainkaan. Aineistosta nousi esille hyvin erilaisia kehittämisideoita jälkipuinnin suhteen ja erityisesti yksilöllisten tarpeiden huomioiminen korostui.
Tutkimusta voidaan hyödyntää kehitettäessä poliisien jälkipuintikäytäntöjä sekä poliisien psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Jatkotutkimusehdotuksina voisi olla psykiatrian ammattilaisten jälkipuintimenettelyjen kehittäminen poliiseille sopivimmiksi sekä poliisien itsensä kouluttaminen jälkipuinnin vetäjiksi.
Avainsanat: poliisi, psyykkinen hyvinvointi, kriisi, jälkipuinti