Passiivitason rakenteellinen energiatehokkuus

Abstract

Insinöörityön tavoitteena oli tutkia passiivitasoisen rakentamisen etuja verrattuna Suomen rakentamismääräyskokoelman D3-osan (2012) määräykset täyttävään rakentamiseen.Insinöörityö tehtiin osana Rakennustuoteteollisuuden Rakenteellisen energiatehokkuuden passiivitason malliratkaisut 2012 -projektia (liite 1). Projekti kokosi yhteen turvallisia ja terveellisiä passiivitason rakenteellisen energiatehokkuuden malliratkaisuja, jotka oli toteutettu eri eristemateriaaleilla.

Insinöörityön ja Rakennetuoteteollisuuden projektin taustalla oli Euroopan Unionin asettama tavoite vähentää jäsenvaltioiden primäärienergian kulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Jatkuva energianhinnan nousu, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä riippuvaisuus tuontienergiasta ovat luoneet tarpeen energiankulutuksen vähentämiselle sekä energiatehokkuuden parantamiselle. Insinöörityö keskittyy rakenteiden energiatehokkuuteen, koska suurimmat energiansäästömahdollisuudet liittyvät rakennusten lämmitysenergiankulutukseen.

Insinöörityössä tutkittiin rakenteiden lämmöneristyksen ja ilmatiiveyden vaikutusta rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen esimerkkikohteiden avulla. Lisäksi työssä tutkittiin passiivitasoisen rakentamisen etuja sekä sen aiheuttamia rakennusvaiheen lisäinvestointeja. Passiivitasoisen rakentamisen etuja tutkittiin asukkaille tehdyillä sisäilmastokyselyillä sekä energiankulutuksen elinkaarikustannuslaskelmilla. Rakentamisen edut todettiin vertaamalla passiivitasoista rakentamista nykyiset RakMK D3 (2012) -määräykset täyttävään rakentamiseen.

Tutkimusten ja kyselyjen perusteella passiivitasoista rakentamista kannattaa suosia vaikka nykyiset määräykset eivät sitä vielä edellytäkään. Rakennusvaiheessa tehty investointi energiatehokkuuteen pienentää käytönaikaisia kustannuksia, hillitsee asumiskustannusten nousua energian hinnan noustessa sekä parantaa rakennuksen sisäilmastoa. Rakennusten energiatehokkuus vähentää myös käytönaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hillitsee ilmastonmuutosta.

The objectives of this thesis were to study the advantages of passive construction in comparison to construction meeting the requirements of building code D3 (2012). The thesis was made as part of Passive Energy Solutions project 2012 (attachment 1) by Confederation of Finnish Construction Industries RT. The project implemented realized safe and healthy passive housing construction solutions made of various insulation materials.

Both the project and this thesis were based on the goal set by the European Union for its member states to reduce primary energy consumption by 20 % by 2020. The continuous rise in energy prices, climate change mitigation, as well as the dependence on imported energy, have created a need for reduction of energy use and an increase in energy efficiency. The thesis focuses on the structural energy efficiency which creates the largest potential energy savings associated with heating energy consumption of buildings.

The thesis studied the impact of thermal insulation and airtightness on the buildings’ total energy consumption by comparing two different cases. As an outcome, advantages of passive houses and additional investments to energy efficiency in the construction phase are found. Indoor air quality surveys were conducted to the residents of selected realized passive houses. Also energy consumption and life-cycle cost assessments were made.The benefits of passive construction were found by comparing the passive housing to a building meeting the current building code requirements.

Surveys and analysis revealed that passive construction is recommendable now although it is not yet required by the building code D3 (2012). Investments made to increased energy efficiency in the construction phase reduces the run-time costs, constrains housing costs as energy prices increase and improves the indoor climate of the building. Building energy efficiency also reduces greenhouse gas emissions and thus mitigates climate change.