Espanjan Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten integroituminen paikallisväestöön

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millä tavalla Espanjan Aurinkorannikolla asuvat suomalaiset ovat integroituneet paikallisväestöön ja mitkä tekijät edistävät tai estävät suomalaisten integroitumista. Kohderyhmänä oli Aurinkorannikolla vähintään vuoden asuneet suomalaiset, jotka ovat joko kausiasukkaita tai pysyviä asukkaita. Tutkimus suoritettiin Aurinkorannikolla toimivan suomalaisen Sofia-opiston kautta. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja aineiston keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysin avulla.

Yhdestätoista haastateltavasta suurin osa oli yli 60-vuotiaita. Tutkimuksessa selvisi, että kielitaidottomuus, espanjalaisten perhekeskeisyys ja suomalaisten monokulttuuriset sosiaaliset suhteet olivat tärkeimmät integroitumista estävät tekijät. Hieman yli puolet haastateltavista oli enimmäkseen tekemisissä suomalaisten kanssa ja loput haastateltavista olivat integroituneet hyvin tai osittain paikallisväestöön.

Espanjalaiset nähtiin ystävällisinä ja heidän suhtautumisensa suomalaisiin koettiin positiiviseksi. Kuitenkin suomalaisiin nuoriin oli kohdistunut syrjintää tai heihin oltiin suhtauduttu ennakkoluuloisesti. Lisäksi tuloksien mukaan osa Espanjassa asuneista suomalaisista on tulevaisuuden paluumuuttajia Suomeen. Lopuksi luotiin aineiston perusteella kolme erilaista integroitujatyyppiä: paikallisiin integroitunut asukas, suomiyhteisössä viihtyvä ja monikulttuurinen verkostoituja.

The aim of this bachelor´ s thesis was to find out how Finns who are living in Spain on Costa del Sol have integrated into the local community and which factors prevent or promote this integration. The target group was the Finns who have lived at least one year on Costa del Sol and who are either seasonal residents or permanent residents. The research was carried out through the college of Sofia on Costa del Sol. The research method was qualitative and the material was collected with theme interviews. The analysis was carried out using content analysis.

Eleven of the respondents were more than 60 years old. The results show that the factors that prevent integration were poor language skills, the Spanish familyoriented culture and the Finnish people´ s mono-cultural social relations. A little bit more than a half of the respondents had mostly social relationships with other Finns and the rest of respondents had integrated well or partly into the local community.

The Spanish people were considered to be friendly and their attitude towards Finns was felt to be positive. However, Finnish youth had experienced discrimination or prejudice. The results also show that some of the Finns will move back to Finland. Based on the material, the respondents were divided into three different groups: an integrated inhabitant, a person who mostly spends his time in the Finnish community and a multicultural networker.