Sähkölämmitteisen pientalon energiaremontti
von Hellens, Saija (2013)
von Hellens, Saija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304094198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304094198
Tiivistelmä
Insinöörityö on laadittu EEMontti – Lämmityskulut puoleen -kilpailun aikana kerätystä tutkimustiedosta ja mittaustuloksista. Energiaremontin päätavoitteena on puolittaa kiinteistön lämmitysjärjestelmän ostoenergiankulutus, johon luetaan mukaan tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmitys.
Työssä esitellään yhteen kilpailun sähkölämmitteiseen kohdekiinteistöön tehdyn remontin toteutus ja vaikutukset energiankulutukseen ja sisäilmastoon. Energiaremontin kohteena
on 1970-luvulla rakennettu neljän makuuhuoneen omakotitalo, jonka kerrostasoala on 166,3 m2. Rakennuksen ulko- ja väliseinät ovat pääsääntöisesti tiilirakenteisia. Ennen remonttia talossa oli painovoimainen ilmanvaihto ja lämmönjako toteutettiin sähköpattereilla ja lattialämmityksellä. Lisälämmönlähteinä talossa on takka ja ilmalämpöpumppu. Energiaremontin myötä talon lämmityspatterit uusittiin ja taloon asennettiin lämmöntalteenotolla
varustettu ilmanvaihtojärjestelmä, johon on integroitu ilmalämpöpumppu.
Kokonaissähkönkulutus ennen remonttia oli noin 24 000 kWh vuodessa. Ilmanvuotoluvuksi n50 mitattiin 18,9. Yhden makuuhuoneen hiilidioksidipitoisuus ylitti mittausjaksolla säännöllisesti öisin 2 000 ppm ollen keskimäärin 1 296 ppm. Remontin jälkeen makuuhuoneen CO2-pitoisuus oli mittausjaksolla keskimäärin 584 ppm pysyen aina alle 921 ppm. Äänitaso eri huoneissa remontin jälkeen oli alle 28 dB. Työssä selostetaan käytetyt mittausmenetelmät ja käsitellään saadut mittaustulokset.
Energiaremontin tavoitteena ollutta ostoenergiankulutuksen puolittamista ei laskennallisesti saavutettu. Merkittävimmät laskennan epävarmuustekijät liittyvät takan ja ilmalämpöpumpun
sekä ilmavuotojen vaikutuksien arviointiin. Tärkeimmät projektin aikana tehdyt havainnot olivat sisäilman laadun huomattava paraneminen ja tätä kautta energiaa kuluttavan
ikkunatuuletustarpeen poistuminen sekä mittauksin osoitettu kohdekiinteistön erittäin suuri epätiiviys ja ilmanvaihdon havaitseminen ylipaineiseksi.
Asukkaat kokivat uuden järjestelmän käytön osittain monimutkaiseksi, mutta he olivat tyytyväisiä remontin sisäilmastovaikutuksiin sekä siihen, että talossa pystyi asumaan koko remontin ajan.
Työssä esitellään yhteen kilpailun sähkölämmitteiseen kohdekiinteistöön tehdyn remontin toteutus ja vaikutukset energiankulutukseen ja sisäilmastoon. Energiaremontin kohteena
on 1970-luvulla rakennettu neljän makuuhuoneen omakotitalo, jonka kerrostasoala on 166,3 m2. Rakennuksen ulko- ja väliseinät ovat pääsääntöisesti tiilirakenteisia. Ennen remonttia talossa oli painovoimainen ilmanvaihto ja lämmönjako toteutettiin sähköpattereilla ja lattialämmityksellä. Lisälämmönlähteinä talossa on takka ja ilmalämpöpumppu. Energiaremontin myötä talon lämmityspatterit uusittiin ja taloon asennettiin lämmöntalteenotolla
varustettu ilmanvaihtojärjestelmä, johon on integroitu ilmalämpöpumppu.
Kokonaissähkönkulutus ennen remonttia oli noin 24 000 kWh vuodessa. Ilmanvuotoluvuksi n50 mitattiin 18,9. Yhden makuuhuoneen hiilidioksidipitoisuus ylitti mittausjaksolla säännöllisesti öisin 2 000 ppm ollen keskimäärin 1 296 ppm. Remontin jälkeen makuuhuoneen CO2-pitoisuus oli mittausjaksolla keskimäärin 584 ppm pysyen aina alle 921 ppm. Äänitaso eri huoneissa remontin jälkeen oli alle 28 dB. Työssä selostetaan käytetyt mittausmenetelmät ja käsitellään saadut mittaustulokset.
Energiaremontin tavoitteena ollutta ostoenergiankulutuksen puolittamista ei laskennallisesti saavutettu. Merkittävimmät laskennan epävarmuustekijät liittyvät takan ja ilmalämpöpumpun
sekä ilmavuotojen vaikutuksien arviointiin. Tärkeimmät projektin aikana tehdyt havainnot olivat sisäilman laadun huomattava paraneminen ja tätä kautta energiaa kuluttavan
ikkunatuuletustarpeen poistuminen sekä mittauksin osoitettu kohdekiinteistön erittäin suuri epätiiviys ja ilmanvaihdon havaitseminen ylipaineiseksi.
Asukkaat kokivat uuden järjestelmän käytön osittain monimutkaiseksi, mutta he olivat tyytyväisiä remontin sisäilmastovaikutuksiin sekä siihen, että talossa pystyi asumaan koko remontin ajan.