Bioanalyytikon osaaminen mikrobiologian laboratoriossa ja osaamisen kuvaaminen
Turunen, Minna (2013)
Turunen, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304154391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304154391
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa millaista osaamista mikrobiologian laboratoriossa työskentelevä laboratoriohoitaja tarvitsee jokapäiväisessä työssään. Kartoituksen jälkeen muodostettiin osaamiskartta aineistosta löytyneiden osaamisten pohjalta. Mikrobiologian laboratoriossa työskenteleville laboratoriohoitajille ei ole Suomessa aikaisemmin tehty osaamiskarttaa.
Menetelmänä tässä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimus. Aineisto hankittiin haastattelemalla Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa sijaitsevassa ISLABin mikrobiologian laboratoriossa yhteensä 10:tä laboratoriohoitajaa tai bioanalyytikkoa. Aineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä käyttäen luokittelemalla vastaukset bioanalytiikan osaamisvaatimusten ja yleisten ammattikorkeakoulujen osaamisvaatimusten mukaan.
Opinnäytetyön tuloksena mikrobiologian osaaminen kuvattiin seuraavien osaamisalueiden mukaan: 1) laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttinen osaaminen, 2) laboratoriotutkimusprosessin analyyttinen osaaminen, 3) laboratoriotutkimusprosessin postanalyyttinen osaaminen, 4) laatuosaaminen, 5) opetus- ja ohjausosaaminen, 6) kehittämis- ja johtamisosaaminen, 7) eettinen osaaminen, 8) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 9) organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen ja 10) kansainvälisyysosaaminen. Näiden ydinosaamisalueiden alle tulivat vielä yksityiskohtaisemmat osaamiset.
Osaamiskarttaa voidaan käyttää henkilöstöjohtamisen apuvälineenä perehdyttämiseen, osaamisen johtamisen välineenä kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämisen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia, miten osaamiskarttaa hyödynnetään osaamisen kehittämisessä, miten osaamiskarttaa voi hyödyntää palkitsemisessa tai miten osaamiskartta toimii osaamisen johtamisen välineenä. Bioanalyytikon osaamisvaatimuksia voisi myös tutkia jonkin toisen erikoisalan osalta.
Menetelmänä tässä opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimus. Aineisto hankittiin haastattelemalla Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa sijaitsevassa ISLABin mikrobiologian laboratoriossa yhteensä 10:tä laboratoriohoitajaa tai bioanalyytikkoa. Aineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä käyttäen luokittelemalla vastaukset bioanalytiikan osaamisvaatimusten ja yleisten ammattikorkeakoulujen osaamisvaatimusten mukaan.
Opinnäytetyön tuloksena mikrobiologian osaaminen kuvattiin seuraavien osaamisalueiden mukaan: 1) laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttinen osaaminen, 2) laboratoriotutkimusprosessin analyyttinen osaaminen, 3) laboratoriotutkimusprosessin postanalyyttinen osaaminen, 4) laatuosaaminen, 5) opetus- ja ohjausosaaminen, 6) kehittämis- ja johtamisosaaminen, 7) eettinen osaaminen, 8) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 9) organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen ja 10) kansainvälisyysosaaminen. Näiden ydinosaamisalueiden alle tulivat vielä yksityiskohtaisemmat osaamiset.
Osaamiskarttaa voidaan käyttää henkilöstöjohtamisen apuvälineenä perehdyttämiseen, osaamisen johtamisen välineenä kehityskeskusteluissa osaamisen kehittämisen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia, miten osaamiskarttaa hyödynnetään osaamisen kehittämisessä, miten osaamiskarttaa voi hyödyntää palkitsemisessa tai miten osaamiskartta toimii osaamisen johtamisen välineenä. Bioanalyytikon osaamisvaatimuksia voisi myös tutkia jonkin toisen erikoisalan osalta.