Säilörehun korjuuajan optimointi
Hyttinen, Henna (2013)
Hyttinen, Henna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304194638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304194638
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on vertailla, millaisia eroja on neljän eri korjuustrategian välillä KARPE -hankkeen toteuttamassa korjuuaikakokeessa. Eroja tarkastellaan kuiva-aine- ja muuntokelpoisen energiasadon, D-arvon, kuidun ja raakavalkuaisen kesken. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään voidaanko lehtien osuudella, timotein ja nurminadan kehitysasteella, kasvuston korkeudella, lämpösummalla, keskilämpötilalla ja kuiva-ainesadolla ennustaa sadon sulavuutta eli D-arvoa.
Korjuuaikakokeessa oli neljä erilaista korjuustrategiaa, joista vain yhdestä tehtiin kolme satoa kasvukaudella ja muista tehtiin kaksi satoa. Aikaisessa niitossa ensimmäinen niitto tehtiin aikaisin kesäkuun alussa, kuin myös kolmen niiton strategiassa. Myöhäistetyn niiton ensimmäinen sato niitettiin kesäkuun puolivälissä ja erittäin myöhäisessä niitossa ensimmäinen sato korjattiin kesä-heinäkuun välissä. Toinen niitto oli aikaistetulla, myöhäistetyllä ja erittäin myöhäisellä korjuustrategioilla yhtä aikaa elokuun alkupuolella. Kolmen niitolla toinen niitto oli heinäkuun puolivälin jälkeen ja kolmas niitto syys-lokakuussa.
Kokonaissatojen vertailussa korjuustrategioiden välillä löytyi eroja. Kuiva-aine- ja ME -sato kasvoivat mitä myöhemmäksi korjuuajankohta meni. Kolmella ja aikaisella niitolla säilörehun laatu kokonaissadossa oli D-arvoltaan ja kuidultaan hyvä. Ainoastaan kolmen niitolla oli optimaalinen raakavalkuaistaso. Hyvälaatuisella säilörehulla, jossa D-arvo tulisi olla suositusten mukaan 680–700 g/kg ka, vaikutetaan lypsylehmän maidontuotantoon.
Sadon sulavuutta tulosten perusteella pystytään ennustamaan lehtien osuudella, kasvuston korkeudella, lämpösummalla ja kuiva-ainesadolla. Käytännössä lehtien osuudella ja kuiva-ainesadolla sulavuuden ennustaminen on hankalaa. Lämpösummalla sadon sulavuuden määrittämistä on jo hyödynnetty Artturi korjuuaikapalvelussa, josta viljelijät voivat nähdä milloin ensimmäisen säilörehusadon sulavuus on sopiva. Tulisi tehdä lisää tutkimuksia siitä, kuinka sadon sulavuutta voitaisiin määrittää käytännössä.
Korjuuaikakokeessa oli neljä erilaista korjuustrategiaa, joista vain yhdestä tehtiin kolme satoa kasvukaudella ja muista tehtiin kaksi satoa. Aikaisessa niitossa ensimmäinen niitto tehtiin aikaisin kesäkuun alussa, kuin myös kolmen niiton strategiassa. Myöhäistetyn niiton ensimmäinen sato niitettiin kesäkuun puolivälissä ja erittäin myöhäisessä niitossa ensimmäinen sato korjattiin kesä-heinäkuun välissä. Toinen niitto oli aikaistetulla, myöhäistetyllä ja erittäin myöhäisellä korjuustrategioilla yhtä aikaa elokuun alkupuolella. Kolmen niitolla toinen niitto oli heinäkuun puolivälin jälkeen ja kolmas niitto syys-lokakuussa.
Kokonaissatojen vertailussa korjuustrategioiden välillä löytyi eroja. Kuiva-aine- ja ME -sato kasvoivat mitä myöhemmäksi korjuuajankohta meni. Kolmella ja aikaisella niitolla säilörehun laatu kokonaissadossa oli D-arvoltaan ja kuidultaan hyvä. Ainoastaan kolmen niitolla oli optimaalinen raakavalkuaistaso. Hyvälaatuisella säilörehulla, jossa D-arvo tulisi olla suositusten mukaan 680–700 g/kg ka, vaikutetaan lypsylehmän maidontuotantoon.
Sadon sulavuutta tulosten perusteella pystytään ennustamaan lehtien osuudella, kasvuston korkeudella, lämpösummalla ja kuiva-ainesadolla. Käytännössä lehtien osuudella ja kuiva-ainesadolla sulavuuden ennustaminen on hankalaa. Lämpösummalla sadon sulavuuden määrittämistä on jo hyödynnetty Artturi korjuuaikapalvelussa, josta viljelijät voivat nähdä milloin ensimmäisen säilörehusadon sulavuus on sopiva. Tulisi tehdä lisää tutkimuksia siitä, kuinka sadon sulavuutta voitaisiin määrittää käytännössä.