Prosessilämmön talteenotto ja hyödyntäminen tuloilman lämmityksessä
Niemelä, Matti (2013)
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304214696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304214696
Tiivistelmä
Työ käsittelee prosessissa syntyvän lämmön talteenottoa lämmönsiirtimillä. Lämpö siirretään nestevirralla kuudensadan metrin päähän kaivoksen kuilun tuloilman lämmityspattereille. Tässä tarkastellaan prosessin painehäviöitä, tehoja sekä automatiikan toimintaa. Tavoitteena on suunnitelmien mukaisen toiminnan varmistaminen sekä etsiä parannuksia automatiikan toimintaan.
Putkiston painehäviöt on laskettu kirjallisuudesta löytyvillä laskentakaavoilla. Saatuja tuloksia on verrattu painemittareiden näyttämään lukemaan. Tehon mittauksessa käytettiin pintalämpötila-antureita ja dataloggeria. Saaduista tuloksista laskettiin tehoja sekä lämmönsiirtimien lämpötilahyötysuhde.
Työtä tehdessä löydettiin prosessin kriittisimmät tekijät. Kriittisin tekijä on happi-tehtaalta saatavan nesteen lämpötila, etenkin kovemmilla pakkasilla. Tähän tekijään vaikuttamalla voidaan prosessin tehoa nostaa huomattavasti. Painehäviölaskelmien ja mitatun painehäviön ero oli suuri. Tästä voidaan päätellä, että painehäviölaskennan kertavastusluvuissa on varmuuskerrointa.
Putkiston painehäviöt on laskettu kirjallisuudesta löytyvillä laskentakaavoilla. Saatuja tuloksia on verrattu painemittareiden näyttämään lukemaan. Tehon mittauksessa käytettiin pintalämpötila-antureita ja dataloggeria. Saaduista tuloksista laskettiin tehoja sekä lämmönsiirtimien lämpötilahyötysuhde.
Työtä tehdessä löydettiin prosessin kriittisimmät tekijät. Kriittisin tekijä on happi-tehtaalta saatavan nesteen lämpötila, etenkin kovemmilla pakkasilla. Tähän tekijään vaikuttamalla voidaan prosessin tehoa nostaa huomattavasti. Painehäviölaskelmien ja mitatun painehäviön ero oli suuri. Tästä voidaan päätellä, että painehäviölaskennan kertavastusluvuissa on varmuuskerrointa.