Perhekeskustyössä tarvittavan osaamisen kehittyminen koulutuksen avulla
Jussila, Mira (2013)
Jussila, Mira
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244988
Tiivistelmä
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa tammikuussa 2012 alkaneiden perhekeskusosaajan ammatillisten erikoistumisopintojen (30 op) tavoitteena oli edistää perhekeskusmallin käyttöönottoa kunnissa sekä tuottaa uudenlaista osaamista perhekeskustoiminnan tarpeisiin. Koulutuksen tarkoitus oli tuottaa lapsiperhepalvelujen uudistamiseen liittyvien ohjelmien edellyttämää erityisosaamista perheiden varhaiseen tukeen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Perhepalveluiden uudenlainen järjestäminen ennaltaehkäisevästi, varhaisen tuen menetelmin, matalankynnyksen palveluna on tällä hetkellä erittäin ajankohtaista. Perhekeskusten suuntaan kehitettävissä palveluissa korostuvat perhelähtöisyys, perheiden osallisuus sekä moniammatillinen ja -toimijainen eri sektoreiden välinen yhteistyö dialogia edistävine työmenetelmineen.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ko. erikoistumisopintojen aikaista osaamisen kehittymistä ja osaamisen kehittymistä edistäviä tekijöitä ja kehittämishaasteita koulutuksen toteutuksessa opiskelijoiden kuvaamana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa perhekeskustyötä kehittäville toimijoille sekä koulutusta järjestäville tahoille sisällöistä, jotka perhekeskustyössä ovat keskeisiä sekä menetelmistä, joilla perhekeskustyötä ja siinä tarvittavaa osaamista voidaan kehittää. Tietoa voidaan käyttää perhekeskustyön kehittämisessä ja siihen liittyvien lisä- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa yhdistyvät laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselynä, jossa oli sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin etnografisella sisällönanalyysillä, jossa vältetään pitkälle vietyä luokittelua. Etnografinen sisällönanalyysi puoltaa paikkansa silloin, kun halutaan korostaa tapaustutkimuksen kontekstisidonnaisuutta.
Tutkimustulosten mukaan teoria- ja tutkimustiedon merkitys opiskelijoiden ammatillisen varmuuden ja asiantuntijuuden kehittymisen kannalta koettiin merkittävänä asiana. Omaa ja omien työyhteisöjen toimintaa alettiin koulutuksen aikana reflektoida. Aikaisempia toimintamalleja kyseenalaistettiin uudenlaisen ajattelun myötä. Osaamista tuotiin työyhteisön ja toisten toimijoiden tietoon. Perhetyössä käytettyjen menetelmien osaaminen parani merkittävästi ja käytetyt menetelmät muuttuivat enemmän perhelähtöisiksi, perheen osallisuutta ja heidän voimavarojaan tukeviksi. Moniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö ymmärrettiin perhelähtöisen, osallistavan ja tavoitteellisen työskentelyn edellytyksenä. Valtakunnallisten perhepoliittisten ohjelmien tuntemus lisäsi rohkeutta kehittää toimintaa perhekeskusten suuntaan. Tulosten perusteella moniammatillinen opiskelijaryhmä, oma henkilökohtainen kiinnostus, opettajien asiantuntijuus ja kokemukselliseen oppimiseen pohjautuva opetus vaikuttivat koulutuksen toteutuksessa vahvasti oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen.
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ko. erikoistumisopintojen aikaista osaamisen kehittymistä ja osaamisen kehittymistä edistäviä tekijöitä ja kehittämishaasteita koulutuksen toteutuksessa opiskelijoiden kuvaamana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa perhekeskustyötä kehittäville toimijoille sekä koulutusta järjestäville tahoille sisällöistä, jotka perhekeskustyössä ovat keskeisiä sekä menetelmistä, joilla perhekeskustyötä ja siinä tarvittavaa osaamista voidaan kehittää. Tietoa voidaan käyttää perhekeskustyön kehittämisessä ja siihen liittyvien lisä- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.
Tutkimus on tapaustutkimus, jossa yhdistyvät laadullinen ja määrällinen tutkimusote. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselynä, jossa oli sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin etnografisella sisällönanalyysillä, jossa vältetään pitkälle vietyä luokittelua. Etnografinen sisällönanalyysi puoltaa paikkansa silloin, kun halutaan korostaa tapaustutkimuksen kontekstisidonnaisuutta.
Tutkimustulosten mukaan teoria- ja tutkimustiedon merkitys opiskelijoiden ammatillisen varmuuden ja asiantuntijuuden kehittymisen kannalta koettiin merkittävänä asiana. Omaa ja omien työyhteisöjen toimintaa alettiin koulutuksen aikana reflektoida. Aikaisempia toimintamalleja kyseenalaistettiin uudenlaisen ajattelun myötä. Osaamista tuotiin työyhteisön ja toisten toimijoiden tietoon. Perhetyössä käytettyjen menetelmien osaaminen parani merkittävästi ja käytetyt menetelmät muuttuivat enemmän perhelähtöisiksi, perheen osallisuutta ja heidän voimavarojaan tukeviksi. Moniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö ymmärrettiin perhelähtöisen, osallistavan ja tavoitteellisen työskentelyn edellytyksenä. Valtakunnallisten perhepoliittisten ohjelmien tuntemus lisäsi rohkeutta kehittää toimintaa perhekeskusten suuntaan. Tulosten perusteella moniammatillinen opiskelijaryhmä, oma henkilökohtainen kiinnostus, opettajien asiantuntijuus ja kokemukselliseen oppimiseen pohjautuva opetus vaikuttivat koulutuksen toteutuksessa vahvasti oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen.