Vain yhden piikin tähden... : nuorten naisten kokemuksia asemastaan huumekulttuurissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin 18–25 –vuotiaiden, aktiivisesti suonensisäisiä huumeita käyttävien naisten kokemuksia omasta asemastaan huumekulttuurissa ja sitä, oliko heidän voimaantumisensa huumekulttuurissa ylipäätään mahdollista. Työ tarkasteli myös voimaantumisen eri osaprosessien ilmenemistä huumekulttuurikontekstissa, sekä sitä, millaisena tutkimuksen kohderyhmä koki matalan kynnyksen palvelut.

Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä A-klinikkasäätiön Helsingin Vinkin ja Helsingin Diakonis-salaitoksen erityispäiväkeskus Stoori & Sallin kanssa. Työn aihevalintaan vaikuttivat yhteistyökumppaneiden kanssa käydyt keskustelut sekä aiheen nouseminen keskustelun kohteeksi yhteiskunnallisella tasolla. Myös kohderyhmään suunnattu vähäinen kvalitatiivinen tutkimus innosti kartuttamaan tietoa heidän elämästään.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, ja haastateltavia opinnäytetyössä oli viisi. Teemahaastattelun pääteemat olivat matala kynnys, sosiaaliset rakenteet (kontekstiuskomukset), kokemukset ja minäkuva (kyky-uskomukset) ja päämäärät. Analysointimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemoittelua. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on voimaantuminen.

Aineistosta oli havaittavissa, että haastateltavat kokivat matalan kynnyksen palvelut kaikilta osin hyviksi ja erittäin tärkeiksi. Kontekstiuskomuksissa ilmeni selviä puutteita luottamuksessa ja tasa-arvon kokemisessa. Huumekulttuurissa elämisen myötä uskon omiin kykyihin koettiin heikenneen. Kaikkien haastateltujen kohdalla tulokset kuitenkin osoittivat päämäärien olevan positiivisesti suuntautuneita ja toiveikkaita. Saadun aineiston perusteella haastateltavien voimaantuminen huumekulttuurissa ei ole todennäköistä. Kaikkein vahvimmat voimaantumista heikentävät tekijät löytyvät kontekstiuskomuksista, jotka vaikuttivat kykyuskomuksiin negatiivisesti. Päämäärät ja emootiot nousivat selvimmin esiin voimaantumista edesauttavina tekijöinä. Tulosten valossa matalan kynnyksen palvelujen voidaan katsoa mahdollistavan ympäristön, joka tukee haastateltavien voimaantumista, ja jossa kynnys palvelun saamiseksi ei ole liian korkea

The purpose of this thesis was to examine the experiences of female drug-users’ own sta-tus in drug culture. The study was conducted among 18- to 25-year-old, active, female intravenous drug-users. Another purpose was to find out if their empowerment was at all possible in drug culture. The thesis also examined how the different sub-processes of em-powerment revealed themselves in the context of drug culture, as well as how the target group experienced the low-threshold services.

The thesis was carried out together with the A-Clinic Foundation Vinkki in Helsinki and the Helsinki Deaconess Institute's Day Center Stoori & Salli. The subject of the thesis was chosen as a result of discussions with our collaborating partners, and due to the fact that the subject has raised discussion at the societal level. The scarce qualitative study in the subject group also inspired us to achieve more information about female drug-users’ lives.

The methods used in this thesis were qualitative. The data was collected using theme in-terviews and the target group was represented by five interviewees. The main themes of the interview were low threshold, social structures (context beliefs), experiences and self-image (ability beliefs) and goals. The method of analysis in the thesis was thematizing. The theoretical framework of the thesis was empowerment.

The results showed that the interviewees felt that low-threshold services in all respects were good and very important. In context beliefs they experienced obvious shortcomings in the experiences of trust and equality. Living in drug culture weakened the ability beliefs. In all the interviewees the results showed clear, positively oriented and optimistic goals. The material did not support a high probability of empowerment of the members of the target group in drug culture. The most disempowering factors were found in context beliefs, which had a negative effect on ability beliefs. Goals and emotions were the strongest factors promoting empowerment. In the light of our results low-threshold services enable an environment that enhances the empowerment of the target group and where the threshold for reaching the services is not too high.