Kuopion Geologian tutkimuskeskuksen sähkönkulutuksen pohjakuormaselvitys
Hietala, Tekla (2013)
Hietala, Tekla
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305581
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304305581
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Kuopion Geologian tutkimuskeskuksen sähkönkulutuksen pohjakuorma ja selvityksen
perusteella esittää toimenpide-ehdotuksia työajan ulkopuolisen energiatehokkuuden parantamiseksi. Selvitys toimii myös jatkossa vertailupohjana tuleville sähköenergiankulutuksen seurantamittauksille ja Senaatti-kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden toteutumiselle.
Kuopion Gelogian tutkimuskeskukseen ei ollut aiemmin tehty tarkkaa sähkönkulutuksen pohjakuorman kartoitusta. Ainoat tiedot olivat EnerControl-palvelusta saadut kulutusraportit, joissa näkyy koko kiinteistön sähkönkulutus. Opinnäytetyöllä pyrittiin selvittämään päärakennuksen pohjakuorman suuruus, sekä profiloimaan millaisiin ja minkä kokoisiin osa-alueisiin pohjakuorma jakaantuu.
EnerControl-raporttien ja kahden mittauskerran perusteella päärakennuksen jatkuva pohjakuorma on talvella noin 80 - 100 kW. Suurimmat kulutukset aiheutuvat ilmanvaihdosta, ATK-salista ja rännilämmityksestä. Mittauksia tehtiin kaiken kaikkiaan kolme, joista kahdessa ensimmäisessä mitattiin päärakennuksen kaikki sähkökeskukset Geologian
tutkimuskeskuksen vuokralaisten työajan ulkopuolella. Kolmanteen mittaukseen valittiin edellisten mittausten
perusteella keskuksia, joista mitattiin yksittäisiä kuormitettuja lähtöjä. Mittausten yhteydessä kierrettiin päärakennus ja tehtiin havaintoja sähköä kuluttavista prosesseista.
Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään energiaa säästäviä toimenpiteitä käytössä oleviin järjestelmiin. Yhtenä parannusesityksenä on rännilämmityksien ohjauksen muuttaminen siten, että lämpötilaohjauksen lisäksi lämmityksiä ohjaisi myös kosteusanturi. Myös paineilmakompressoreihin voisi lisätä aikaohjauksen, jonka voisi ohittaa tarpeen vaatiessa. Näillä toimenpiteillä mahdollisesti saataisiin työajan ulkopuolista pohjakuormaa pienennettyä.
perusteella esittää toimenpide-ehdotuksia työajan ulkopuolisen energiatehokkuuden parantamiseksi. Selvitys toimii myös jatkossa vertailupohjana tuleville sähköenergiankulutuksen seurantamittauksille ja Senaatti-kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden toteutumiselle.
Kuopion Gelogian tutkimuskeskukseen ei ollut aiemmin tehty tarkkaa sähkönkulutuksen pohjakuorman kartoitusta. Ainoat tiedot olivat EnerControl-palvelusta saadut kulutusraportit, joissa näkyy koko kiinteistön sähkönkulutus. Opinnäytetyöllä pyrittiin selvittämään päärakennuksen pohjakuorman suuruus, sekä profiloimaan millaisiin ja minkä kokoisiin osa-alueisiin pohjakuorma jakaantuu.
EnerControl-raporttien ja kahden mittauskerran perusteella päärakennuksen jatkuva pohjakuorma on talvella noin 80 - 100 kW. Suurimmat kulutukset aiheutuvat ilmanvaihdosta, ATK-salista ja rännilämmityksestä. Mittauksia tehtiin kaiken kaikkiaan kolme, joista kahdessa ensimmäisessä mitattiin päärakennuksen kaikki sähkökeskukset Geologian
tutkimuskeskuksen vuokralaisten työajan ulkopuolella. Kolmanteen mittaukseen valittiin edellisten mittausten
perusteella keskuksia, joista mitattiin yksittäisiä kuormitettuja lähtöjä. Mittausten yhteydessä kierrettiin päärakennus ja tehtiin havaintoja sähköä kuluttavista prosesseista.
Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään energiaa säästäviä toimenpiteitä käytössä oleviin järjestelmiin. Yhtenä parannusesityksenä on rännilämmityksien ohjauksen muuttaminen siten, että lämpötilaohjauksen lisäksi lämmityksiä ohjaisi myös kosteusanturi. Myös paineilmakompressoreihin voisi lisätä aikaohjauksen, jonka voisi ohittaa tarpeen vaatiessa. Näillä toimenpiteillä mahdollisesti saataisiin työajan ulkopuolista pohjakuormaa pienennettyä.