Työvuorojen optimointi vähittäiskaupassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisin keinoin työvuoroja voidaan vähittäiskaupassa kohdentaa paremmin vastaamaan asiakkaista johtuvaa kysyntää. Lisäksi pyrittiin osoittamaan, millaisia hyötyjä työvuorojen paremmalla kohdentamisella voidaan saavuttaa ja millaisia riskejä työvuorosuunnittelun käytäntöjen muuttamiseen liittyy.

Kyseessä oli kehittämisprojekti, jossa tarkoituksena oli löytää käytännön työkaluja työvuorosuunnittelun kehittämiseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin työvuorosuunnittelun perusteita ja kehitystä, kysynnän ennustamiseen ja työvuorojen optimointiin liittyviä tekijöitä sekä optimoinnin mahdollisuuksia ja riskejä. Täydellisesti kysyntää vastaavien työvuorojen suunnittelua rajoittavat useat lainsäädäntöön ja työvuoroergonomiaan liittyvät tekijät, joita työssä käsiteltiin optimoinnin rajoitteina.

Empiirisessä osuudessa osoitettiin käytännön esimerkin avulla, miten optimoidut työvuorot eroavat perinteisellä tavalla suunnitelluista ja millainen vaikutus optimoinnilla on työvoimakustannuksiin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työvuorojen optimointi kysyntää vastaaviksi tuottaa aina hyötyjä. Lisäksi työ sisältää tiivistelmän siitä, mihin seikkoihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota optimoinnin käyttöönoton yhteydessä.

The purpose of the present study was to find out how in retail schedules of the employees can be better organized to match the customer demand. In addition to this, the study in-tended to point out the advantages of a better allocation of schedules and the risks that changing workforce scheduling practices creates. The study was a development project that aimed at giving practical hints for developing workforce scheduling.

The theoretical part of the study consisted of fundamentals and progress of workforce scheduling. It further focused on issues related to forecasting demand and different factors of workforce optimization as well as its possibilities and risks. Schedules that perfectly fol-low the demand are restricted by numerous legal and schedule ergonomic factors that in this study are treated as restrictions for optimization.

The empirical part of the study focused on a case showing how an optimized schedule differs from one that is planned the traditional way and what influence optimization has on labour costs.

This study proofs that optimizing workforce to follow demand is always profitable. The study also sums up the factors that should be considered when implementing schedule optimization.