Etanolin ja klooriheksidiinin vaikutukset ihon normaaliflooraan

Abstract

HUSLABin bakteriologian laboratorion yksi tärkeimmistä diagnostiikkamenetelmistä on veren bakteeriviljely. Veriviljelyn positiivisina kasvavat näytteet menevät jatkotutkimuksiin, joiden avulla mikrobien lajitunnistus on saavutettavissa. Osa jatkotutkimuksiin menevistä näytteistä osoittautuvat niin sanotuiksi vääriksi positiivisiksi tuloksiksi johtuen näytteen kontaminoitumisesta. Väärät positiiviset tulokset ovat maailmanlaajuisesti yleinen ongelma veriviljelydiagnostiikassa. Työn tarkoituksena oli tehdä vertailututkimus kahden yleisesti käytössä olevan antiseptin, etanolin ja klooriheksidiinin, vaikutuksista ihon normaaliflooraan ja selvittää onko niiden välillä merkittäviä eroja. Tavoitteena oli selvittää olisiko etanoli yksinään riittävä veriviljelynäytteenoton antiseptiksi ja voitaisiinko harkita klooriheksidiinista luopumista. Työ suoritettiin HUSLABin kliinisen mikrobiologian laboratorion bakteriologian osastolla. Tutkimuksemme aineisto koostui eSwab®-kuljetusputkiin otetuista ihon bakteerinäytteistä, joita yhteensä kertyi 200 kappaletta. Otoksemme koostui 50 tutkittavasta, jotka olivat pääosin nuoria aikuisia. Jokaiselta tutkittavalta otimme neljä näytettä: nollanäytteet sekä näytteet etanoli- ja klooriheksidiinipuhdistuksien jälkeen. Tuloksissa tarkastelimme etanolin ja klooriheksidiinin normaaliflooran mikrobeja tuhoavia vaikutuksia vertailemalla nollanäytteiden ja puhdistuksien jälkeen otettujen näytteiden kasvustoja. Lisäksi vertailimme onko toisella antiseptillä saatu mikrobikasvustoa merkittävästi pienemmäksi tai esiintyikö niiden joukossa lajeja, joihin vain toinen antisepti oli tehonnut. Selvitimme myös yleisesti tutkittavien normaaliflooran koostumusta. Saatujen tulosten perusteella etanoli ja klooriheksidiini vähensivät normaaliflooraa miltei yhtä paljon eikä klooriheksidiini osoittanut ylivertaisuutta etanoliin nähden. Kuitenkin lisätutkimuksia etanolin soveltuvuudesta veriviljelynäytteenottoon olisi suositeltavaa tehdä isommalla otoksella ja laajemmalla ikäjakaumalla, jotta voitaisiin varmasti sanoa sen toimivan tarkoituksessa yhtä hyvin kuin klooriheksidiini. Lisäksi etanolin tehoa olisi hyvä testata oikeiden veriviljelynäytteiden yhteydessä.

Blood culture is one of the most important diagnostic methods at the Clinical Bacteriology Laboratory of the HUSLAB, Helsinki, Finland. From the positive growing blood culture samples, further research is needed to achieve the microbial identification. Some of the samples occur to be so called false-positive results due to contamination. Falsely positive results are a common problem in the blood culture diagnostic around the world. The purpose of this study was to make a comparative study of the effects of two commonly used antiseptics, ethanol and chlorhexidine, on human skin microbiome and observe if there were significant differences. The goal was to study if ethanol alone was sufficient antiseptic for blood culture sampling and if replacing chlorhexidine should be considered. The study was performed in the Clinical Microbiology Laboratory of the HUSLAB, Helsinki, Finland. The samples of our study were bacterial samples of the skin which were collected by using the eSwab® transport system. Overall 200 samples were collected. The examinee group consisted of 50 young adults from whom we collected four samples each: samples before and after the disinfections of ethanol and chlorhexidine. We examined the antimicrobial effects of ethanol and chlorhexidine by comparing the growth of the samples collected before and after the disinfection. We also compared if the microbial growth was significantly lower with either one of the antiseptics or if there was microbes which only one antiseptic had effect on. In addition, we observed the skin micro-biome consistency of the examinee group. The results showed no significant differences in the antimicrobial effectiveness of these two antiseptics against human skin microbiome. However, further research using ethanol as skin antiseptic during blood culture sampling would be recommended with a larger examinee group consisting people of all ages.