Alapohjaliittymän viivamainen lisäkonduktanssi

Abstract

Rakennusten energiamääräykset tiukentuivat vuonna 2012. Uutena asiana tulee ottaa huomioon viivamaiset kylmäsillat rakennuksen energiatehokkuuslaskennassa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli pyrkiä saamaan selville alapohjaliittymän viivamaisen lisäkonduktanssin arvoja Oulun Ritaharjun energiakortteliin rakennettuihin todellisiin kohteisiin. Tuloksia tuli myös verrata Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 antamiin ohjearvoihin.

Työssä mallinnettiin kyseiset liittymärakenteet viivamaisen lisäkonduktanssin laskentaoppaan 2012 mukaisesti ja itse laskenta suoritettiin Comsol Mul-tiphysics 4.3a -ohjelmalla. Ohjelmaan syötettiin kullekin liittymässä olevalle materiaalille oikeat lämmönjohtavuusarvot sekä ulko- ja sisäpintojen pintavastukset. Tämän jälkeen voitiin laskea ohjelmaa apuna käyttäen kyseisen liittymärakenteen viivamaisen lisäkonduktanssin arvo.

Lisäkonduktanssin arvoiksi saatiin lähes samankaltaisia ja myös suuresti poikkeavia arvoja kuin Suomen rakentamismääräyskokoelma D5 antaa. Ääripäitä kohteista edustivat hirsi- ja betonirunkoiset kohteet. Hirsirunkoinen kohde alitti oman ohjearvonsa yli kolme kertaa pienemmällä arvolla ja betonirunkoinen kohde ylitti ohjearvonsa lähes 1,4 kertaa suuremmalla arvolla. Kaikissa kohteissa oli betonirakenteinen sokkeli, mutta sokkelien rakenteet poikkesivat toisistaan. Kohteiden routasuojaukset poikkesivat myös enemmän tai vähemmän toisistaan. Seuraavaksi olisi hyvä tutkia routaeristeen sekä sokkelirakenteen ja sen materiaalin vaikutusta kylmäsiltatarkasteluun.

Finnish building energy regulations were tightened in 2012. The linear thermal bridges are a new thing that must be taken into account in energy efficiency calculation.

The aim of this thesis was to determine the linear thermal transmittance values of outer wall and base floor joints to five different buildings. These buildings are located at the so called energy quarter Ritaharju, Oulu, Finland. The joints of five different buildings were determined. The results had to be also compared with the reference values of National Building Code of Finland, Part D5.

The adjoining structures were modeled with Finnish linear thermal transmittances accounting guide 2012. The calculations were done by hand and Comsol Multiphysics 4.3a software. The materials of the models were given the right values of the thermal conductivity. After that, linear thermal transmittance values of the adjoining structures could be calculated.

The linear thermal transmittance values were both similar and very different values that National Building Code of Finland, Part D5 gives. The extremes were log frame and concrete frame objects. The log frame object got over three times smaller value than the reference value. The concrete frame object got nearly 1,4 times bigger value than the reference value. The plinths and frost insulation of the objects were different. These effects would be an interesting topic for further studies in the future.