Alapohjaliittymän viivamainen lisäkonduktanssi
Kokko, Jouko (2013)
Kokko, Jouko
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305107614
Tiivistelmä
Rakennusten energiamääräykset tiukentuivat vuonna 2012. Uutena asiana tulee ottaa huomioon viivamaiset kylmäsillat rakennuksen energiatehokkuuslaskennassa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli pyrkiä saamaan selville alapohjaliittymän viivamaisen lisäkonduktanssin arvoja Oulun Ritaharjun energiakortteliin rakennettuihin todellisiin kohteisiin. Tuloksia tuli myös verrata Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 antamiin ohjearvoihin.
Työssä mallinnettiin kyseiset liittymärakenteet viivamaisen lisäkonduktanssin laskentaoppaan 2012 mukaisesti ja itse laskenta suoritettiin Comsol Mul-tiphysics 4.3a -ohjelmalla. Ohjelmaan syötettiin kullekin liittymässä olevalle materiaalille oikeat lämmönjohtavuusarvot sekä ulko- ja sisäpintojen pintavastukset. Tämän jälkeen voitiin laskea ohjelmaa apuna käyttäen kyseisen liittymärakenteen viivamaisen lisäkonduktanssin arvo.
Lisäkonduktanssin arvoiksi saatiin lähes samankaltaisia ja myös suuresti poikkeavia arvoja kuin Suomen rakentamismääräyskokoelma D5 antaa. Ääripäitä kohteista edustivat hirsi- ja betonirunkoiset kohteet. Hirsirunkoinen kohde alitti oman ohjearvonsa yli kolme kertaa pienemmällä arvolla ja betonirunkoinen kohde ylitti ohjearvonsa lähes 1,4 kertaa suuremmalla arvolla. Kaikissa kohteissa oli betonirakenteinen sokkeli, mutta sokkelien rakenteet poikkesivat toisistaan. Kohteiden routasuojaukset poikkesivat myös enemmän tai vähemmän toisistaan. Seuraavaksi olisi hyvä tutkia routaeristeen sekä sokkelirakenteen ja sen materiaalin vaikutusta kylmäsiltatarkasteluun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli pyrkiä saamaan selville alapohjaliittymän viivamaisen lisäkonduktanssin arvoja Oulun Ritaharjun energiakortteliin rakennettuihin todellisiin kohteisiin. Tuloksia tuli myös verrata Suomen rakentamismääräyskokoelman D5 antamiin ohjearvoihin.
Työssä mallinnettiin kyseiset liittymärakenteet viivamaisen lisäkonduktanssin laskentaoppaan 2012 mukaisesti ja itse laskenta suoritettiin Comsol Mul-tiphysics 4.3a -ohjelmalla. Ohjelmaan syötettiin kullekin liittymässä olevalle materiaalille oikeat lämmönjohtavuusarvot sekä ulko- ja sisäpintojen pintavastukset. Tämän jälkeen voitiin laskea ohjelmaa apuna käyttäen kyseisen liittymärakenteen viivamaisen lisäkonduktanssin arvo.
Lisäkonduktanssin arvoiksi saatiin lähes samankaltaisia ja myös suuresti poikkeavia arvoja kuin Suomen rakentamismääräyskokoelma D5 antaa. Ääripäitä kohteista edustivat hirsi- ja betonirunkoiset kohteet. Hirsirunkoinen kohde alitti oman ohjearvonsa yli kolme kertaa pienemmällä arvolla ja betonirunkoinen kohde ylitti ohjearvonsa lähes 1,4 kertaa suuremmalla arvolla. Kaikissa kohteissa oli betonirakenteinen sokkeli, mutta sokkelien rakenteet poikkesivat toisistaan. Kohteiden routasuojaukset poikkesivat myös enemmän tai vähemmän toisistaan. Seuraavaksi olisi hyvä tutkia routaeristeen sekä sokkelirakenteen ja sen materiaalin vaikutusta kylmäsiltatarkasteluun.