Siirtoverkon laskentasovellusten käyttöönotto verkkotietojärjestelmässä
Meriruoko, Valtteri (2013)
Meriruoko, Valtteri
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305137925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305137925
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli ottaa käyttöön siirtoverkon laskentasovellus E.ON Kainuun Sähköverkko Oy:lle Tekla NIS -verkkotietojärjestelmässä niin, että sillä voidaan tarkastella Kainuun siirtoverkon tehonjakoa. Siirtoverkko oli tarkoitus mallintaa mahdollisimman tarkasti saatavilla olevan tiedon perusteella ja Tekla NIS:n mahdollisuuksien mukaan niin, että laskentatulokset vastaisivat kantaverkkoyhtiön laskentajärjestelmiä.
Kuormitustietona käytettiin etäluettavien energiamittareiden mittaustietoa. Johdoille selvitettiin tyypilliset sähköiset ominaistiedot eri lähteistä. Voimalaitokset mallinnettiin voimalaitosten omistajien antamien tietojen ja osittain arvioiden perusteella. Kantaverkon liityntäpisteitä mallintamisessa vertailtiin kahta menetelmää, joista valittiin työn kannalta parempi vaihtoehto.
Kun siirtoverkko oli mallinnettu, työssä tarkasteltiin Kainuun siirtoverkon tehonjakoa peruskytkentätilanteissa ja yhdessä poikkeavassa kytkentätilanteessa. Tarkasteluissa otettiin huomioon alueen vesivoimalaitoksien tuotannon vaikutus. Tehtyjen tarkastelun perusteella Kainuun siirtoverkossa ei ole ylikuormitusriskejä missään tarkastellussa kytkentätilanteessa. Jännitteet pysyivät kaikissa tarkastelluissa tilanteissa normaalien 110 kV:n verkon jännitteiden rajoissa yhtä tilannetta lukuun ottamatta. Kun siirtoverkko on poikkeavassa kytkentätilanteessa talviajan kuormituksella ja vesivoimalaitokset eivät ole käytössä, kolmen sähköaseman jännitteet laskevat alle normaalin 110 kV:n verkon jännitteen.
Verkkomalli on osittain puutteellinen eikä sillä välttämättä saada täysin luotettavia tuloksia kaikkialta Kainuun siirtoverkosta, mutta verkkomalli soveltuu 110 kV:n verkon suunnittelu- ja seurantalaskentaan ja on toimeksiantajan tarpeeseen riittävä. Käyttöönoton yhteydessä kertyneen käyttökokemuksen perusteella on esitetty kehitysehdotuksia, joilla Tekla NIS -verkkotietojärjestelmän siirtoverkon laskentaa voisi kehittää. Myös verkkomallia tulee kehittää ja sitä varten on myös laadittu kehitysehdotuksia.
Kuormitustietona käytettiin etäluettavien energiamittareiden mittaustietoa. Johdoille selvitettiin tyypilliset sähköiset ominaistiedot eri lähteistä. Voimalaitokset mallinnettiin voimalaitosten omistajien antamien tietojen ja osittain arvioiden perusteella. Kantaverkon liityntäpisteitä mallintamisessa vertailtiin kahta menetelmää, joista valittiin työn kannalta parempi vaihtoehto.
Kun siirtoverkko oli mallinnettu, työssä tarkasteltiin Kainuun siirtoverkon tehonjakoa peruskytkentätilanteissa ja yhdessä poikkeavassa kytkentätilanteessa. Tarkasteluissa otettiin huomioon alueen vesivoimalaitoksien tuotannon vaikutus. Tehtyjen tarkastelun perusteella Kainuun siirtoverkossa ei ole ylikuormitusriskejä missään tarkastellussa kytkentätilanteessa. Jännitteet pysyivät kaikissa tarkastelluissa tilanteissa normaalien 110 kV:n verkon jännitteiden rajoissa yhtä tilannetta lukuun ottamatta. Kun siirtoverkko on poikkeavassa kytkentätilanteessa talviajan kuormituksella ja vesivoimalaitokset eivät ole käytössä, kolmen sähköaseman jännitteet laskevat alle normaalin 110 kV:n verkon jännitteen.
Verkkomalli on osittain puutteellinen eikä sillä välttämättä saada täysin luotettavia tuloksia kaikkialta Kainuun siirtoverkosta, mutta verkkomalli soveltuu 110 kV:n verkon suunnittelu- ja seurantalaskentaan ja on toimeksiantajan tarpeeseen riittävä. Käyttöönoton yhteydessä kertyneen käyttökokemuksen perusteella on esitetty kehitysehdotuksia, joilla Tekla NIS -verkkotietojärjestelmän siirtoverkon laskentaa voisi kehittää. Myös verkkomallia tulee kehittää ja sitä varten on myös laadittu kehitysehdotuksia.