Pakkotoimet ja niiden vähentäminen : Psykiatrian alueella toimivien hoitajien kokemuksia

Abstract

Pakkotoimilla tarkoitetaan potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Pakkotoimia käytetään vain silloin, kun potilaan oma tai toisten turvallisuus on uhattuna. Potilaan ollessa vapaaehtoisessa hoidossa pakkotoimia ei voida käyttää. Yleensä pakkotoimien käyttö tarkoittaa, etteivät ongelmien ehkäisy ja aiempi hoito ole auttaneet. Tutki-musten mukaan pakkotoimien käyttö voi herättää negatiivisia tunteita sekä potilaissa että hoitajissa. Suomessa pakkotoimien käyttö psykiatrisessa sairaalahoidossa on yleisempää kuin monissa muissa maissa. Pakkotoimien käyttöä pyritään kuitenkin vähentämään niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata psykiatrian alueella toimivien hoitajien kokemuksia pakkotoimista ja niiden vähentämisestä. Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä pakkotoimista, niiden käytöstä sekä vaihtoehtoisista kei-noista, jotta tietoa voitaisiin jatkossa hyödyntää käytännön hoitotyössä.

Tutkimus tehtiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto hankittiin haastattelemalla kahden Julkulan Sairaalan aikuisten akuuttiosaston hoitajia maaliskuussa 2013. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatte-luna (n=10). Mukana oli sekä miehiä että naisia. Haastateltavat olivat koulutukseltaan joko sairaanhoitajia tai mielisairaanhoitajia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä mukaillen.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hoitajat pyrkivät käyttämään pakkotoimia viimeisenä vaihtoehtona potilaan hoi-dossa. Hoitajien käyttämiä pakkotoimia olivat muun muassa eristäminen ja sitominen, vastentahtoinen lääkitse-minen, liikkumisen rajoittaminen sekä omaisuuden haltuunotto. Pakkotoimia jouduttiin hoitajien mukaan käyttä-mään potilaille, jotka olivat yhteistyökyvyttömiä tai vaaraksi itselleen tai muille. Vaihtoehtoisina menetelminä pak-kotoimille hoitajat nimesivät muun muassa vuorovaikutuksen, hoitosopimuksen tekemisen sekä lääkityksen. Hoi-tajien mukaan pakkotoimien käyttöä voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi oman käyttäytymisen ja läsnäolon avul-la.

Jatkotutkimusaiheita voisivat olla psykiatrisen hoitotahdon pilotointi sekä potilaiden kokemuksien kuvaaminen pakkotoimien käytöstä.

Coercive measures means limitation of a patient’s self-determination. Coercive measures are used only when the safety of the patient or others is threatened. They cannot be used on patients who is on voluntary care. Usually the use of coercive measures means that the prevention of problems or previous treatment haven’t helped the patient. According to studies the use of coercive measures raises negative feelings in both pa-tients and nurses. In Finland the use of coercive measures in psychiatric inpatient care is more common than in many other countries. The aim however is to reduce the use of coercive measures in Finland as well as internationally.

The purpose of this thesis was to describe the experiences of the use and reduction of coercive measures by nurses working in psychiatric inpatient care. The target of the study was to increase understanding on coercive measures, the use and alternative means, so that the information could be used in practice in the future.

The research was conducted with a qualitative research method. The data was collected by interviewing nurses on two adults’ acute psychiatric wards of Julkula hospital in March 2013. Interviews were carried out in two groups. (n=10) Both men and women participated on the interviews. The participants were either nurses or mental nurses. The data was analyzed with the content analysis method.

The results showed that the nurses seeked to use coercive methods as the last option on patients’ care. The means used by the nurses were for instance seclusion and restraint, involuntary medication, restriction of movement and confiscation of property. According to the nurses, coercive measures were forced to use on patients who were uncooperative or dan-ger to themselves or others. The nurses mentioned interaction, management agreement and medication as alternative methods to coer-cive measures. According to the nurses the use of coercive measures can be prevented by their own pres-ence and behaviour.

Follow-up research topics could be piloting the patients’ psychiatric will and research of patients’ experienc-es on coercive measures.