Sairauspoissaolojen kustannukset : Finavia Oyj
Tornberg, Jaana (2013)
Tornberg, Jaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305097420
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli kehittämishanke, joka tehtiin toimeksiantona Finavia Oyj:n neljälle ammattiryhmälle. Tavoitteena oli laskea näille ammattiryhmille keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kustannus henkilöä kohden ja tehdä saaduista tuloksista vertailu viimeisen kolmen vuoden ajalta. Tavoitteena oli myös saada selville, mitkä tekijät vaikuttivat sairauspoissaolojen välittömiin ja välillisiin kustannuksiin.
Kehittämishankkeessa otettiin tarkasteluun seuraavat ammattiryhmät: myyjät, kunnossapidon työntekijät, lennonjohto sekä muu henkilöstö. Laskentavuosi oli 2012 ja laskennan vertailuvuosina olivat vuodet 2010–2012. Aineistona käytettiin Finavialta saatuja sairauspoissaolotietoja. Projektissa käytetty muu lähdeaineisto oli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n julkaisemaa laskentatietoa sairauspoissaoloista.
Projektissa selvitettiin ammattiryhmien sairauspoissaoloista aiheutuneita välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välillisissä kustannuksissa saatiin tulokseksi laadullinen tulos, josta ei saatu laskennallista arvoa. Laskentatuloksen vertailu tehtiin vuosien 2010–2012 keskimääräisten sairauspoissaolopäivien kustannusten kehittymisestä.
Projektissa laskettiin ammattiryhmien keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kustannus henkilöä kohden. Laskennassa käytettiin vuosien 2010, 2011 ja 2012 keskimääräisiä kuukausipalkkoja, tuntipalkkajakajaa ja työpäivän pituutta sekä kokonaiskustannuksia kattavaa kerrointa kolme. Kustannukset laskettiin Excel-taulukkolaskennan avulla.
Laskentatulokset osoittivat sen, että vuonna 2012 suurin keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kustannus henkilöä kohden oli lennonjohdolla. Laskennassa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi tuli muu henkilöstö, seuraavaksi tulivat myyjät ja pienimpään sairauspoissaolopäivän kustannukseen henkilöä kohden pääsivät kunnossapidon työntekijät. Laskentatuloksen vertailussa vuosina 2010–2012 kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolopäivän kustannukset olivat kasvaneet henkilöä kohden.
Kehittämishankkeessa otettiin tarkasteluun seuraavat ammattiryhmät: myyjät, kunnossapidon työntekijät, lennonjohto sekä muu henkilöstö. Laskentavuosi oli 2012 ja laskennan vertailuvuosina olivat vuodet 2010–2012. Aineistona käytettiin Finavialta saatuja sairauspoissaolotietoja. Projektissa käytetty muu lähdeaineisto oli Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n julkaisemaa laskentatietoa sairauspoissaoloista.
Projektissa selvitettiin ammattiryhmien sairauspoissaoloista aiheutuneita välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välillisissä kustannuksissa saatiin tulokseksi laadullinen tulos, josta ei saatu laskennallista arvoa. Laskentatuloksen vertailu tehtiin vuosien 2010–2012 keskimääräisten sairauspoissaolopäivien kustannusten kehittymisestä.
Projektissa laskettiin ammattiryhmien keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kustannus henkilöä kohden. Laskennassa käytettiin vuosien 2010, 2011 ja 2012 keskimääräisiä kuukausipalkkoja, tuntipalkkajakajaa ja työpäivän pituutta sekä kokonaiskustannuksia kattavaa kerrointa kolme. Kustannukset laskettiin Excel-taulukkolaskennan avulla.
Laskentatulokset osoittivat sen, että vuonna 2012 suurin keskimääräinen sairauspoissaolopäivän kustannus henkilöä kohden oli lennonjohdolla. Laskennassa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi tuli muu henkilöstö, seuraavaksi tulivat myyjät ja pienimpään sairauspoissaolopäivän kustannukseen henkilöä kohden pääsivät kunnossapidon työntekijät. Laskentatuloksen vertailussa vuosina 2010–2012 kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolopäivän kustannukset olivat kasvaneet henkilöä kohden.