Sydänperäinen rintakipupotilas päivystyspoliklinikalla - hoitajien kokemuksia potilaiden ohjauksesta

Abstract

Tässä laadullisessa opinnäytetyössä tutkittiin hoitajien kokemuksia sydänperäisen rintakipupotilaan ohjauksesta Iisalmen sairaalan päivystyspoliklinikalla. Tutkimuksessa selvitettiin hoitajien mielestä heidän ohjauksessaan toimivia ja kehitettäviä asioita. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi potilasohjauksen kehittämisessä päivystyspoliklinikalla. Tutkimusaineisto kerättiin päivystyspoliklinikan hoitajilta tutkimuslomakkeella. Tavoitteena oli koota kokemuksiin perustuvaa tietoa. Hoitajien toivottiin kertovan kokemuksistaan tarinoiden muodossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tutkimuksen tuloksena muodostuneet pääkategoriat olivat ohjauksessa toimivat, ohjauksessa kehitettävät asiat ja muut ohjauskokemukseen vaikuttavat asiat. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että potilasohjaus on saumaton osa sydänperäisen rintakipupotilaan hoitotyötä päivystyspoliklinikalla. Lisäkoulutusta potilasohjauksesta toivottiin lisää ja ohjaus-käsite koettiin osin epäselväksi. Hoitajat ohjasivat potilaita kulloinkin tilanteen mahdollistamalla tavalla.

Jatkossa olisi tarpeellista tutkia, mitä potilaiden ohjaus hoitajien mielestä on ja miten potilaiden emotionaalinen ohjaus näkyy hoitotyössä. Syytä olisi myös tutkia, miten potilasohjauksen yksittäiset osa-alueet toteutuvat päivystyspoliklinikalla ja mistä aiheista hoitajat haluavat potilasohjauksessa lisäkoulutusta.

The purpose of this qualitative thesis was to study nurses’ experiences of patient education of chest pain patients in Iisalmi hospital’s Emergency Department. The aim of the study was to clarify which parts of their patient education skills were functional and which parts should be developed. The results of this study can be utilized in developing of patient education at the emergency department. The research data was gathered from the nurses working at the emergency department using a research form. The goal was to gather experience-based data. Nurses were encouraged to share experiences in the form of narratives. The research data was analyzed using an inductive content analysis method.

The main categories formed as the result of the study were functional parts in patient education, parts in education that should be developed and other things that affected the experience of patient education. Nurses felt that patient education is a seamless part of chest pain patients’ nursing in the emergency department. Nurses felt that there should be more training on patient education and that the concept of guidance was partly unclear. Nurses gave patients education in the best way possible under the current circumstances.

In future, it would be necessary to study what nurses consider as patient education and how patients’ emotional support appears in nursing. It should also be studied how individual parts of patient education shows in emergency department and on which topics, in patient education, nurses hope to receive more training.