Lasten osallisuutta päiväkodissa : lasten ääni ja vaikuttaminen oppimisympäristössä
Taipale, Tanja (2013)
Taipale, Tanja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158524
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158524
Tiivistelmä
Monet muutokset yhteiskunnassa vaikuttavat työhön nyt ja tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla eri sektorien toiminnassa. Käsitteenä osallisuus on ajankohtainen. Osallisuu-teen voidaan vaikuttaa kasvatuksen ja oppimisen kautta. Päiväkodit oppimisympäristöinä tarjoavat lapsille monia eri osallisuuden sekä vaikuttamisen mahdollisuuksia ja kokemuksia.Opinnäytetyössäni tarkastelin Helsingin kaupungin yhden päiväkodin lapsiryhmän 3‒5-vuotiaiden lasten ajatuksia osallisuudesta sekä vaikuttamisesta päiväkodin arjessa. Tut-kielman tavoitteena on lisätä tietoa.
Pääkysymyksinä tutkielmassa olivat kuinka lasten osallisuus toteutuu ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi Vygotskin kulttuurihistoriallinen teoria, sekä osallisuuden keskeiset käsitteet päiväkodin lasten osallisuuden tarkastelussa. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat osallisuus, yhteistoiminnallinen oppiminen sekä vaikuttaminen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja aineiston hankinnan keinona käytin ryhmähaastattelumenetelmää. Haastatteluihin osallistujat olivat Helsingin kaupungin yhden päiväkodin 3‒5-vuotiaiden lasten ryhmästä.
Kasvatuksen näkökulmasta aikuinen asettaa raamit jonka sisällä toimitaan, kuitenkin niin että lasten osallisuutta päiväkodin oppimisympäristössä tuetaan. Lapset pystyivät ryhmäs-sä haastatteluiden vastausten perusteella vaikuttamaan ruokailutilanteissa hyvin. Leikeissä lapset kokivat pystyvänsä tekemään leikkivalintoja ja päätöksiä siitä, kenen kanssa leikkivät. Lasten vastauksista nousi esille vahvasti kavereiden merkitys. Kaverit vaikuttivat siihen, kokivatko lapset voivansa leikkiä haluamaansa leikkiä tai oliko leikkiaika heistä riittävä. Oppimisen ja yhteisössä vaikuttamisen näkökulmasta lasten vastauksissa vaihtelivat eri oppimisen aiheet. Ryhmähaastattelumenetelmä soveltui hyvin päiväkodissa lasten äänen sekä vaikuttamisen esille nostamisessa. Kuudesta haastatellusta lapsesta viisi lasta koki itse tärkeänä osallistua haastatteluihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lasten kokemukset vaihtelivat ryhmässä paljon. Tärkeää on lasten osallisuuden konkretisointi päiväkodissa sekä leikkitilanteiden huomioimi-nen osallisuuden näkökulmasta. Lasten toiveita ja osallisuuden toteutumista huomioitaessa voidaan osallisuutta lisätä lisäksi yhteistoiminnallisen oppimisen mallin kautta. Jatkossa tutkimusten aiheita voisivat olla lasten leikkitilanteiden sekä laaja osallisuuden toteutumisen tarkastelu päiväkodeissa lasten näkökulmasta. Hyvällä varhaiskasvatuksella sekä siihen varattavilla riittävillä resursseilla tuetaan osaltaan osallisuutta yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa.
Pääkysymyksinä tutkielmassa olivat kuinka lasten osallisuus toteutuu ja kuinka sitä voitaisiin kehittää. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi Vygotskin kulttuurihistoriallinen teoria, sekä osallisuuden keskeiset käsitteet päiväkodin lasten osallisuuden tarkastelussa. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat osallisuus, yhteistoiminnallinen oppiminen sekä vaikuttaminen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja aineiston hankinnan keinona käytin ryhmähaastattelumenetelmää. Haastatteluihin osallistujat olivat Helsingin kaupungin yhden päiväkodin 3‒5-vuotiaiden lasten ryhmästä.
Kasvatuksen näkökulmasta aikuinen asettaa raamit jonka sisällä toimitaan, kuitenkin niin että lasten osallisuutta päiväkodin oppimisympäristössä tuetaan. Lapset pystyivät ryhmäs-sä haastatteluiden vastausten perusteella vaikuttamaan ruokailutilanteissa hyvin. Leikeissä lapset kokivat pystyvänsä tekemään leikkivalintoja ja päätöksiä siitä, kenen kanssa leikkivät. Lasten vastauksista nousi esille vahvasti kavereiden merkitys. Kaverit vaikuttivat siihen, kokivatko lapset voivansa leikkiä haluamaansa leikkiä tai oliko leikkiaika heistä riittävä. Oppimisen ja yhteisössä vaikuttamisen näkökulmasta lasten vastauksissa vaihtelivat eri oppimisen aiheet. Ryhmähaastattelumenetelmä soveltui hyvin päiväkodissa lasten äänen sekä vaikuttamisen esille nostamisessa. Kuudesta haastatellusta lapsesta viisi lasta koki itse tärkeänä osallistua haastatteluihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lasten kokemukset vaihtelivat ryhmässä paljon. Tärkeää on lasten osallisuuden konkretisointi päiväkodissa sekä leikkitilanteiden huomioimi-nen osallisuuden näkökulmasta. Lasten toiveita ja osallisuuden toteutumista huomioitaessa voidaan osallisuutta lisätä lisäksi yhteistoiminnallisen oppimisen mallin kautta. Jatkossa tutkimusten aiheita voisivat olla lasten leikkitilanteiden sekä laaja osallisuuden toteutumisen tarkastelu päiväkodeissa lasten näkökulmasta. Hyvällä varhaiskasvatuksella sekä siihen varattavilla riittävillä resursseilla tuetaan osaltaan osallisuutta yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa.