Maanmittausalan työllisyys ja palkkaus
Kreivi, Arthur (2013)
Kreivi, Arthur
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148434
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan maanmittausalan työllisyystilannetta sekä palkkatasoa ja verrataan niitä yleiseen tilanteeseen. Tämäntyyppinen tutkimus on erittäin ajankohtainen, sillä yleinen työllisyystilanne Suomessa sekä maailmalla on epävakaa. Yleisen palkkakehityksen osalta on huomattavissa hidastumista.
Pohjatietona opinnäytetyössä esittelen maanmittausalan koulutusta, sillä se on kaikkein suurimmassa roolissa palkkauksen määräytymisessä. Lisäksi käyn läpi yleisimpiä työtehtäviä, joihin maanmittausalan ammattilaiset työllistyvät kuntien, valtion ja yksityisen sektorin osalta.
Tutkimukseni tavoiteena on selvittää millainen työllisyystilanne ja palkkataso maanmittausalalla vallitsee. Tilastoaineistona käytän tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ammattiliittojen tilastoja työllisyydestä ja palkkauksesta. Tutkimuskohteena tarkemmin ovat mm. sukupuolen, iän, koulutuksen, asuinalueen sekä työkokemuksen vaikutus palkkaukseen sekä työllistymiseen. Lisäksi yksityisen sektorin, kuntien ja valtion erot palkkauksessa.
Osana opinnäytetyötä on tehty myös kyselytutkimus, jonka avulla on selvitetty perustietoja palkkauksesta ja yleisiä olettamuksia ja mielipiteitä maanmittausalan palkkatasosta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ,että maanmittausalan työllisyystilanteen kehitys on ollut parempaa kuin yleisesti. Työllisyyskehityksen seuranta aikavälillä 2006-2013 osoitaa että maanmittausalan työttömät työnhakijat ovat vähentyneet 21,2% kun taas yleisesti lisäystä on ollut 5%. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhde on sen sijaan päinvastainen. Tammikussa 2013 oli maanmittausalalla 0,09 ja yleisesti 0,16 avointa työpaikaa/työtön työnhakija.
Palkkauksen osalta tulokset osoittavat maanmittausalan palkkojen olevan hyvin lähellä kaikkien palkansaajien keskiarvoja. Silmiinpistävää tuloksissa oli maanmittausalalla työskentelevien tyytymättömyys omaan palkkaukseensa ja olettamus siitä, että palkkataso on huomattavasti huonompaa kuin muilla toimialoilla.
Pohjatietona opinnäytetyössä esittelen maanmittausalan koulutusta, sillä se on kaikkein suurimmassa roolissa palkkauksen määräytymisessä. Lisäksi käyn läpi yleisimpiä työtehtäviä, joihin maanmittausalan ammattilaiset työllistyvät kuntien, valtion ja yksityisen sektorin osalta.
Tutkimukseni tavoiteena on selvittää millainen työllisyystilanne ja palkkataso maanmittausalalla vallitsee. Tilastoaineistona käytän tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ammattiliittojen tilastoja työllisyydestä ja palkkauksesta. Tutkimuskohteena tarkemmin ovat mm. sukupuolen, iän, koulutuksen, asuinalueen sekä työkokemuksen vaikutus palkkaukseen sekä työllistymiseen. Lisäksi yksityisen sektorin, kuntien ja valtion erot palkkauksessa.
Osana opinnäytetyötä on tehty myös kyselytutkimus, jonka avulla on selvitetty perustietoja palkkauksesta ja yleisiä olettamuksia ja mielipiteitä maanmittausalan palkkatasosta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ,että maanmittausalan työllisyystilanteen kehitys on ollut parempaa kuin yleisesti. Työllisyyskehityksen seuranta aikavälillä 2006-2013 osoitaa että maanmittausalan työttömät työnhakijat ovat vähentyneet 21,2% kun taas yleisesti lisäystä on ollut 5%. Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden suhde on sen sijaan päinvastainen. Tammikussa 2013 oli maanmittausalalla 0,09 ja yleisesti 0,16 avointa työpaikaa/työtön työnhakija.
Palkkauksen osalta tulokset osoittavat maanmittausalan palkkojen olevan hyvin lähellä kaikkien palkansaajien keskiarvoja. Silmiinpistävää tuloksissa oli maanmittausalalla työskentelevien tyytymättömyys omaan palkkaukseensa ja olettamus siitä, että palkkataso on huomattavasti huonompaa kuin muilla toimialoilla.