Kellokosken laboratoriotoiminnan uudelleen organisointi

Abstract

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvien rakennemuutosten vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö on kansallisen terveyshankkeen yhteydessä esittänyt, että laboratoriopalvelut koottaisiin nykyistä suurempiin yksiköihin. Tarkoituksena on soveltaa liikelaitosmallia esimerkiksi laboratoriopalvelujen järjestämiseen kuntien yhteistyönä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) laboratoriopalveluiden järjestämissuunnitelmassa valtuustokaudelle 2005 – 2008 tavoitteeksi asetetaan, että kaikkien sairaanhoitoalueiden laboratoriot ja 80 % perusterveydenhuollon laboratorioista on integroitunut HUSLABiin valtuustokauden loppuun mennessä.

Opinnäytetyössä selvitettiin mahdollisuuksia kahden HUSLABin laboratorion toiminnan uudelleen organisoinnille. Opinnäytetyössä kartoitettiin Kellokosken terveysaseman ja sairaalan laboratorion nykyiset henkilöstöresurssit, toimitilat, laitteet ja kustannukset. Opinnäytetyössä toteutettiin myös teemahaastatteluja (N=7), joissa kartoitettiin eri toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä siitä, kuinka laboratoriotoiminnot tulisi järjestää uudelleen organisoinnin yhteydessä, jotta ne toimisivat kaikkien osapuolten kannalta toivotulla tavalla. Haastatteluaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti sisällön analyysin periaattein.

Nykytilan kartoituksen ja teemahaastattelujen perusteella opinnäytetyössä kehiteltiin erilaisia vaihtoehtoja laboratoriotoimintojen tuottamiselle Kellokoskella. Teemahaastattelujen tulokset osoittivat, että laboratorioiden sijaintia pidettiin keskeisenä. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö toimii hyvin. Negatiivisemmat kokemukset liittyvät työergonomiaan, toimipisteiden väliseen siirtymiseen, sijaisten käytön vähäisyyteen ja työnantajan tuen puutteeseen. Näytteenoton aamupainotteisuus, yksin työskentely sekä ajan puute aiheuttivat työkuormitusta. Asiakasnäkökulmaa pidettiin erittäin tärkeänä muutosta suunniteltaessa.

Henkilöstöä tulisikin kuunnella ennen laboratoriotoiminnan uudelleen organisoinnin toteuttamista. Muutoksen jälkeen henkilöstöresurssien tulisi vastata toimintaa. Työpisteessä tulisi työskennellä vakituisesti samojen henkilöiden, jotta kaikki tarvittava tieto olisi aina käytössä. Lähiesimiehen tulee toimia työntekijöiden tukipilarina ja informaatiokanavana myös muutoksen aikana. Potilaan aseman ja palvelun säilyminen vähintään ennallaan pitäisi olla ehto muutoksen toteuttamiselle.

The goals of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) include integrating all laboratories in the hospital district and 80 % of the laboratories in primary health care in HUSLAB, a public utility company of the HUS Group.

The purpose of this study was to investigate opportunities to reorganize laboratory functions in two HUSLAB-laboratories. The study charted the state of human resources, the costs, the premises and the laboratory equipments of the health centre and hospital in Kellokoski. The research material of the study consisted of theme interviews (N=7) of different interest groups, who know the functions of these laboratories. The theme interviews were analysed qualitatively by using the principles of the content analysis method.

On the basis of charting the present state and the theme interviews, different types of reorganizations of the laboratory functions were made in Kellokoski laboratories. The theme interview results pointed out that problems in the daily work consists of ergonomics, moving between working places during a workday and coping with work. The future of these laboratories caused concerns about upcoming working conditions, coping with work and laboratory services. A customer oriented approach was considered as an important factor when the laboratory functions were reorganized.

In conclusion, one should listen to employees before reorganization. After the reorganization, the available resources should correspond to existing laboratory functions. The same employees should work in the work place all day so that all the needed information is always available. The immediate superior should support the employees if needed and be an information source during the reorganization. The status of a patient and the laboratory services should not become worse.