Tyypin 2 -diabeetikon hoitoväsymys hoidonohjauksen näkökulmasta : kirjallisuuskatsaus
Tahvanainen, Annukka (2013)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158746
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158746
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää diabeteksen hoitoväsymyksen ilmenemistä. Lisäksi tarkastelun kohteena oli hoitoväsymykseen vaikuttaminen hoidonohjauksen näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa hoitoväsymyksen ilmenemisestä sekä löytää keinoja hoitohenkilökunnalle tyypin 2 -diabeetikon hoitoväsymykseen vaikuttamiseen hoidonohjauksella.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen vain tieteellisesti hyväksyttyjä viitetietokantoja ja niistä löytyneitä tutkimusartikkeleita. Käsitteiden avaamisessa on käytetty tarkoin harkittuja lähteitä. Yhteensä käytettäviä tutkimusartikkeleita oli neljätoista kappaletta. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tutkimustuloksissa ilmeni, että merkittävä osa tyypin 2 -diabeetikoista kokee hoitoväsymystä. Tutkimustuloksissa ilmeni hoitoväsymykseen vaikuttavia tekijöitä. Hoitoväsymyksen erilaisia ilmenemistapoja ja kokemuksia hoitoväsymyksestä tuli esiin. Tutkimustuloksissa depressio liittyi vahvasti hoitoväsymykseen. Hoitoväsymystä voi myös mitata mittareilla. Hoitotyöntekijät olivat mittareista tietoisia, mutta niiden käyttö kliinisessä työssä oli vähäistä. Mittareiden käyttö hoitotyössä nousi kehittämishaasteeksi.
Hoidonohjauksen muodoista interventiot nousivat voimakkaasti esiin. Interventiomuotoja oli useita. Interventiot koettiin hyödyllisiksi diabeetikon hoidonohjauksessa, ja niiden tarve oli suuri. Diabeetikon voimaannuttaminen oli selkeästi yksi hoidonohjauksen keinoista vähentää hoitoväsymystä. Myös sosiaalisen tuen huomioiminen vähensi hoitoväsymystä. Diabeetikon omaa vaikuttamista hoitoon tulisi tukea hoidonohjauksessa. Erilaiset selviytymiskeinot ja -strategiat nousivat vahvasti esiin tuloksissa. Niitä voisi hyödyntää hoidonohjauksessa. Hoidonohjauksessa muita huomioitavia asioita ilmeni tuloksissa useita mm. yksilöllinen lähestymistapa, holistinen ratkaisumalli, monitieteellinen koulutus. Diabeteksen vaikutus elämänlaatuun pitäisi myös huomioida. Omahoitoon tulisi vaikuttaa hoidonohjauksella. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä tyypin 2 -diabeetikon hoitoväsymyksen tunnistamisessa sekä hoitamisessa. Myös hoidonohjauksessa tuloksista on hyötyä.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen vain tieteellisesti hyväksyttyjä viitetietokantoja ja niistä löytyneitä tutkimusartikkeleita. Käsitteiden avaamisessa on käytetty tarkoin harkittuja lähteitä. Yhteensä käytettäviä tutkimusartikkeleita oli neljätoista kappaletta. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tutkimustuloksissa ilmeni, että merkittävä osa tyypin 2 -diabeetikoista kokee hoitoväsymystä. Tutkimustuloksissa ilmeni hoitoväsymykseen vaikuttavia tekijöitä. Hoitoväsymyksen erilaisia ilmenemistapoja ja kokemuksia hoitoväsymyksestä tuli esiin. Tutkimustuloksissa depressio liittyi vahvasti hoitoväsymykseen. Hoitoväsymystä voi myös mitata mittareilla. Hoitotyöntekijät olivat mittareista tietoisia, mutta niiden käyttö kliinisessä työssä oli vähäistä. Mittareiden käyttö hoitotyössä nousi kehittämishaasteeksi.
Hoidonohjauksen muodoista interventiot nousivat voimakkaasti esiin. Interventiomuotoja oli useita. Interventiot koettiin hyödyllisiksi diabeetikon hoidonohjauksessa, ja niiden tarve oli suuri. Diabeetikon voimaannuttaminen oli selkeästi yksi hoidonohjauksen keinoista vähentää hoitoväsymystä. Myös sosiaalisen tuen huomioiminen vähensi hoitoväsymystä. Diabeetikon omaa vaikuttamista hoitoon tulisi tukea hoidonohjauksessa. Erilaiset selviytymiskeinot ja -strategiat nousivat vahvasti esiin tuloksissa. Niitä voisi hyödyntää hoidonohjauksessa. Hoidonohjauksessa muita huomioitavia asioita ilmeni tuloksissa useita mm. yksilöllinen lähestymistapa, holistinen ratkaisumalli, monitieteellinen koulutus. Diabeteksen vaikutus elämänlaatuun pitäisi myös huomioida. Omahoitoon tulisi vaikuttaa hoidonohjauksella. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä tyypin 2 -diabeetikon hoitoväsymyksen tunnistamisessa sekä hoitamisessa. Myös hoidonohjauksessa tuloksista on hyötyä.