Irtisanotun muutosturva
Taskinen, Jouni (2009)
Taskinen, Jouni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912087426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912087426
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää irtisanotun työntekijän turvaksi luodun muutosturvamallin käytännön toimivuutta irtisanotun näkökulmasta. Irtisanomistilanteiden muutosturva on ollut voimassa kesästä 2005 lähtien. Sillä parannetaan työntekijän asemaa irtisanomistilanteissa, jotka aiheutuvat taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella. Toimintamallin osapuolia ovat työnantaja, työntekijä ja työvoimatoimisto.
Tämä kvantitatiivinen tutkimus tehtiin yhteistyössä Kuopion työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja kohderyhmä koostui Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskuksen alueella muutosturvaa vuonna 2008 hakeneista henkilöistä. Tutkimus toteutettiin kesällä 2009.
Tutkimus osoitti, että irtisanotut kokevat muutosturvan tarpeelliseksi. Vaikeassa irtisanomistilanteessa muutosturva auttaa pahimman yli. Sen avulla irtisanottu kartoittaa laajemmin tulevaisuutensa vaihtoehtoja ja saa tehostettua apua työnhakuun. Myös aktiivisuutta palkitsevat oikeudet - irtisanomisajan vapaat työnhakua varten ja korotettu ansiopäiväraha – ovat onnistuneita keinoja estämään irtisanotun syrjäytymistä työmarkkinoilta.
Tulosten perusteella suurimmiksi haasteiksi muutosturvan toimivuudelle irtisanotun näkökulmasta muodostuvat työvoimaviranomaisen osaaminen ja resurssit sekä koulutusmahdollisuuksien kapea-alaisuus. Muutosturvan hallitseminen vaatii eritysosaamista ja siten vain koulutetut muutosturva-asiantuntijat pystyvät palvelemaan irtisanottua luotettavasti. Tällä hetkellä heitä on liian vähän. Myös tapaamisille pitäisi löytyä enemmän aikaa. Tätä resurssipulaa voitaisiin parantaa tehostamalla valtakunnallisen palvelupisteen toimintaa, jolloin aktiivinen asiakas saisi kaiken haluamansa tiedon yhdestä paikasta.
Koulutusmahdollisuudet rajoittuvat käytännössä alemman asteen tutkinnoiksi. Muutosturvan tulisi tukea myös ylemmän tason koulutusta, sillä yhä useammalle se on ainut järkevä vaihtoehto parantaa työmarkkina-asemaansa pysyvästi.
Tämä kvantitatiivinen tutkimus tehtiin yhteistyössä Kuopion työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja kohderyhmä koostui Pohjois-Savon työ- ja elinkeinokeskuksen alueella muutosturvaa vuonna 2008 hakeneista henkilöistä. Tutkimus toteutettiin kesällä 2009.
Tutkimus osoitti, että irtisanotut kokevat muutosturvan tarpeelliseksi. Vaikeassa irtisanomistilanteessa muutosturva auttaa pahimman yli. Sen avulla irtisanottu kartoittaa laajemmin tulevaisuutensa vaihtoehtoja ja saa tehostettua apua työnhakuun. Myös aktiivisuutta palkitsevat oikeudet - irtisanomisajan vapaat työnhakua varten ja korotettu ansiopäiväraha – ovat onnistuneita keinoja estämään irtisanotun syrjäytymistä työmarkkinoilta.
Tulosten perusteella suurimmiksi haasteiksi muutosturvan toimivuudelle irtisanotun näkökulmasta muodostuvat työvoimaviranomaisen osaaminen ja resurssit sekä koulutusmahdollisuuksien kapea-alaisuus. Muutosturvan hallitseminen vaatii eritysosaamista ja siten vain koulutetut muutosturva-asiantuntijat pystyvät palvelemaan irtisanottua luotettavasti. Tällä hetkellä heitä on liian vähän. Myös tapaamisille pitäisi löytyä enemmän aikaa. Tätä resurssipulaa voitaisiin parantaa tehostamalla valtakunnallisen palvelupisteen toimintaa, jolloin aktiivinen asiakas saisi kaiken haluamansa tiedon yhdestä paikasta.
Koulutusmahdollisuudet rajoittuvat käytännössä alemman asteen tutkinnoiksi. Muutosturvan tulisi tukea myös ylemmän tason koulutusta, sillä yhä useammalle se on ainut järkevä vaihtoehto parantaa työmarkkina-asemaansa pysyvästi.