Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus männyn luontaisen uudistamisen onnistumiseen ja taimien kehitykseen Lapissa

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää kolmen eri käsittelyn vaikutusta männyn luontaisen uudistamisen onnistumiseen ja taimien kehitykseen Lapissa sekä analysoida käsittelyiden tulosten välisiä eroja. Käsittelyinä ovat muokkaamaton, äestetty sekä äestetty ja kylvetty. Käsittelyiden lisäksi selvitettävänä oli kahden erikokoisen koealan (10 m2 ja 20 m2) käytön vaikutuksia inventointituloksiin.

Opinnäytetyöni perustuu Rovaniemen metsäntutkimusaseman kokeelliseen tutkimukseen. Tutkimusta varten on perustettu 3,4 hehtaarin koekenttä Rovaniemelle Oikaraisen kylään kuivahkon kankaan sekametsikköön keväällä 1989. Tällöin koe-alue hakattiin siemenpuuhakkuulla. Osa koeruuduista lisäksi äestettiin ja osa äestettiin ja kylvettiin. Siemenpuita alalle jätettiin 70 kappaletta hehtaarille. Koekenttä läm-pösummaltaan ja maalajiltaan sijaitsee suotuisilla männyn luontaisen uudistamisen kohteella. Koekentän maalaji on valtaosin karkeaa hietamoreenia sekä alueen lämpösumma on 900 (d.d).

Koejärjestelyssä käytettiin satunnaistettujen lohkojen koetta, jossa oli kolme lohkoa. Jokainen lohko käsitti kolme käsittelyruutua, jokaista käsittelyä varten yhden. Käsit-telyruudun koko oli 0,2 hehtaaria ja koealoja käsittelyruuduissa oli viisi kymmenen neliömetrin koealaa sekä viisi 20 neliömetrin koealaa. Pienet ja isot koealat sijaitsivat niin sanotusti päällekkäin. Opinnäytetyössäni taimettumisen kehityksen kuvaamiseksi eri käsittelyruuduista on mitattu kaikkien havupuuntaimien ja kehityskelpoisten havupuuntaimien runkoluvut, rinnankorkeusläpimitta sekä pituus elokuussa 2012.

Inventointitulokset oli syötetty Excel-tiedostoon, jossa ne luokiteltiin lohkoittain, ruuduittain sekä koealoittain. Tiedostossa oli myös lajiteltu puulajit mänty ja kuusi: nämä oli jaettu kehityskelpoisiin sekä kehityskelvottomiin. Excel-aineisto ajettiin SPSS-ohjelmalla ja käsittelyiden välisessä analyysissä käytettiin lineaarista sekamallia.

Tuloksissa päähuomio on kehityskelpoisten havupuiden tunnuksissa. Kehityskelpoisten havupuun taimien tiheys oli suurin käsittelyssä äestetty ja kylvetty. Rinnan-korkeusläpimitta sekä pituus kehityskelpoisilla havupuilla olivat suurimmat käsittelyssä äestetty. Tulosten perusteella Lapissa saavutetaan paras taimien kehittyminen pituuden ja järeyden puolesta, kun maa muokataan. Kylvön lisäyksellä saavutetaan suurin tiheys.

The aim of this thesis was to study the effect of three different treatments on pine seed regeneration area planting in Lapland and also analyze the difference between the treatment results. Treatments are non-scarified soil, harrowing and also harrowing and sowing. In addition, the aim was to compare the results obtained by using (10 m2 and 20 m2) sample plots.

The thesis is based on experimental research of the Finnish Forest Research Institute in Rovaniemi. A test field has been set up in Rovaniemi in the spring of 1989. This test field size is 3.4 hectares. The test field was cut using seed-tree cutting. The test field was also harrowed and partly sowed. Seventy pine seed trees were left on the test field. It was a great year of natural seeding at the beginning of the experi-ment. The soil type was mostly coarse silt moraine. The average temperature sum in the area was 900 (dd).

The experimental design was a completely randomized block design with three blocks. Each block included three treatments, the size of each being 0.2 hectares. Inside the treatments there were five (10 m2) sample plots and five (20 m2) sample plots. The centre of the big and small sample plots was the same. Total number of seedlings and the number of main crop seedlings, separated to Scots pine and Norway spruce were measured in August 2012. Diameter and height of the seedlings was measured in addition to the number of the seedlings.

The results of inventory was saved into Excel file and exported to SPSS. The results were computed for all the seedlings as well as for the main crop seedlings by sample plots, treatments and blocks. All the results were computed separately for both of the coniferous tree species. The differences between the treatments were computed using mixed models.

The most important results were the main crop seedlings. The number of main crop seedlings was highest in the treatment of harrowed completed with direct seeding. The diameters and heights of the main crop coniferous seedlings were the biggest in the treatment of harrowing. In Lapland, soil scarification appeared to be important to the development of the seedlings. Direct seeding increased the number of the seedlings, not the dimensions of them.