Asemalypsyn neuvontatyökalun kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tarve syntyi Maitotila 2020 -projektin puitteissa lypsyasematiloilla havaituista ongelmista hallita lypsyyn käytettyä työaikaa ja tuottaa samalla laadukasta maitoa. Toimeksinantajana työlle oli Pohjolan Maito. Tavoitteena oli kehittää neuvojille ja viljelijöille työkalu, jonka avulla he voisivat arvioida lypsytapahtumaa. Tavoitteena oli myös löytää lypsyasematiloilla jo käytössä olevia hyviä työtapoja, joiden avulla lypsystä voidaan saada entistä sujuvampaa. Suomessa ei ole yleisesti käytössä lypsyn sujuvuutta kuvaavia tunnuslukuja eikä niille ole suomalaisia tavoitearvoja. Tulosten tarkastelun apuna käytettiin pohjoisamerikkalaisia tavoitearvoja. Iltalypsy seurattiin seitsemällä lypsyasematilalla. Apuna käytettiin kehitteillä olevaa työkalua, havainnointilomaketta, sekä sekuntikelloa, askelmittaria ja lehmien puhtausluokittelukorttia. Tulosten tarkastelu oli pitkälle tilakohtaista, koska tilat olivat erilaisia lypsyjärjestelmiltään. Positiivista oli havaita, että osa tiloista ylsi pohjoisamerikkalaisiin tavoitearvoihin, vaikka niiden oletettiin olevan epärealistisia suomalaisille lypsyasematiloille. Pohjois-Amerikassa lypsyasemat ovat jopa ympäri vuorokauden tehokkaassa käytössä, kun Suomessa lypsy kestää muutaman tunnin vuorokaudessa. Oikean lypsyrutiinin noudattaminen osoittautui merkittäväksi tekijäksi lypsyn sujuvuuden kannalta. Puhtaat lehmät, sujuva esikäsittely ja lypsinten oikea-aikainen kiinnittäminen ovat ensimmäiset askeleet kohti sujuvaa lypsyä. Sujuvista työtavoista esille nousivat lypsyvyön käyttö, esikäsittely vedinpesuaineella sekä lypsyaseman pesu painepesurilla tai paloletkulla. Tulevaisuudessa lypsyasematiloilta voidaan havainnointilomakkeen avulla kerätä tunnuslukuja. Kun tunnuslukuja on kerätty riittävä määrä, voidaan suomalaisille lypsyasematiloille määritellä omat tavoitearvot kuvaamaan lypsyn sujuvuutta.

This thesis was ordered by Pohjolan Maito Dairy Cooperation. In a recent research by Maitotila 2020 -project it was found that milking parlor dairy farms had problems to control the amount of labor and milk quality. The main purpose was to develop a tool for advisors and farmers which could help them assess parlor performance. Another main idea was to find good practices which are already in use. Parameters of parlor performance are not widely measured in Finland and we do not have our own score for them. That is why goals from North America were used in monitoring the results. Milking was observed in seven milking parlors. The advisory tool under development, a pace counter, a second counter, a dairy herd hygiene scoring card and the parlor management program were used in collecting the data. Assessing the results can only be case-specific because the parlors were different in size and equipment. It was positive to notice that some of the parlors did achieve the goals for parameters from North America. The hypothesis was that they would be unrealistic because in North America milking parlors are often used around the clock as in Finland dairy managers normally use their milking parlors just a few hours a day. The right routines in milking proved to be significant factors in achieving efficiency in milking. Clean cows, adequate preparation and attaching units in a timely manner are the first steps to intensify milking. Using a belt for carrying milking towels, preparation with teat cleaning agent and washing the milking parlor with fire hose or pressure washer came up as good practices. In the future it could be possible to collect a database from milking parlor parameters with this procedure. When an adequate amount of data is collected, it is possible to create Finnish goals for parameters to monitor parlor performance.