Leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajien aseptinen tieto : Tiedon hankinta ja hallinta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajien käsityksiä oman aseptisen osaamisensa ajanmukaisuudesta ja tasosta. Lisäksi selvitettiin, mistä leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajat hankkivat aseptista tietoa. Tavoitteena oli selvittää Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) leikkausyksiköiden leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajien tiedonhankinnan ja aseptisen ammattitaidon ylläpidon nykytilaa. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja suoritettiin KYSin leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajille Webropolohjelmalla toteutetulla verkkokyselyllä. Tutkimuksessa mitattuja alueita olivat: tavanomaiset varotoimet, virheelliseen aseptiseen toimintaan puuttuminen, kirurginen käsihygienia, steriiliyden ylläpito, lääkehoidon aseptiikka ja infektioiden torjunta sekä kanyloinnin aseptiikka. Kysely tavoitti noin 200 sairaanhoitajaa ja vastauksia saatiin 58 kappaletta. Vastausprosentti oli 29 %. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 18.0 -tilasto-ohjelmalla. Aineistosta analysoitiin frekvenssit ja muuttujien välillä tehtiin riippuvuustarkasteluja. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että vastanneet leikkaus- ja anestesiahoitajat arvioivat aseptisen osaamisensa erittäin hyvälle tasolle (8,47; VAS 0–10). Osaaminen arvioitiin erittäin hyvälle tasolle kaikilla kuudella osa-alueella (VAS 7,79–8,93). Leikkaus- ja anestesiasairaanhoitajien yhteisien hallittavien taitoalueiden osaamiseen vaikutti suurimmassa osassa pääasiallinen työtehtävä. Leikkaussairaanhoitajat arvioivat oman osaamisensa korkeammaksi kuin anestesiasairaanhoitajat. Aseptisen tutkimustiedon hyödyntämisen osaaminen omassa työssä oli viiden heikoimmin osatun osa-alueen joukossa. Tämän tutkimuksen perusteella suositeltiin jatkokoulutusta antimikrobiprofylaksian toteuttamisen merkityksestä, suojakäsineiden käytön merkityksestä kanyloitaessa ja leikkauskäsineiden vaihdon merkityksestä pitkien tai pitkittyneiden leikkausten aikana. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota koulutuspäivien toteutumiseen tasaisesti sairaanhoitajien keskuudessa. Jatkotutkimusaiheena leikkausja anestesiasairaanhoitajien puuttumista kollegan tai kirurgin/anestesiologin aseptiseen virheeseen voitaisiin tutkia tarkemmin. Vaikka osaaminen näillä osa-alueilla oli tutkimukseen vastanneiden sairaanhoitajien mielestä erittäin hyvä, muuttujat sijoittuivat kymmenen heikoiten osatun joukkoon. Olisi mielenkiintoista selvittää mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että virheeseen ei puututa. Aseptiseen virheeseen puuttumattomuus kuitenkin lisää postoperatiivisen infektion riskiä.

The purpose of this thesis was to find out what is the perceptions of perioperative and anesthetist nurses of their aseptic competence, how up to date their knowledge is and on what level it is. In addition the purpose was to find out where perioperative and anesthetist nurses acquire aseptic knowledge. This thesis aimed to determine the present situation of data acquisition and sustenance of the professional skills of perioperative and anesthetist nurses in the units of Kuopio University Hospital. This study was quantitative and it was carried out with a web based enquiry to the perioperative and anesthetist nurses of Kuopio University Hospital. The enquiry was made with the Webpropol program. The measured areas in this study were: the usual precautions, intervening in wrong aseptic actions, surgical hand hygiene, maintaining sterility, aseptic in medication and infection control and aseptic in cannulation. The enquiry reached 200 nurses and 58 answers were received. The response rate was 29 %. Data was analysed with the SPSS for Windows 18.0-statistical program. Frequencies and correlations between variables were analysed from the data. Self-assessed level of aseptic competence was on very good level (8,47; VAS 0–10). Competence was assessed as very good in all six areas (VAS 7,79–8,93). The main job description influenced competence in most of the commonly managed skill areas of perioperative and anesthetist nurses. assessed their aseptic competence higher than anesthetist nurses. Utilising of the aseptic research knowledge in their own work was one of the five weakest areas in the group. Based on this study further education of the meaning of carrying out antimicrobial prophylaxis, using gauntlets during cannulation and changing surgical gloves during long or prolonged surgeries is recommended. In addition attention should be paid to carry out refresher-courses evenly among nurses. Further research could be done on perioperative and anesthetist nurses intervening in aseptic errors. Although competence in this area was on very good level, the variables placed it as amongst the ten worst known. It would be interesting to find out which factors have an influence in not correcting the mistake, because not interfering in an aseptic mistake increases the risk of postoperative infection.