Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa : Median välittämä kuva näennäisyrittäjyydestä
Virkkala, Terhi (2013)
Virkkala, Terhi
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710970
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota näennäisyrittäjyydestä olemassa oleva tieto yhteen. Lisäksi pyrittiin muodostamaan ohje näennäisyrittäjyyden tunnistamiseksi normaalista yrittäjyydestä. Opinnäytetyön empiirisenä osana toimii media-analyysi, jolla pyrittiin selvittämään, millaisia näkökulmia ilmiöstä esiintyy julkisessa keskustelussa. Mediassa ilmiöstä on käytetty termiä ”pakkoyrittäjyys” ja uutisointi on keskittynyt ilmiön negatiivisiin piirteisiin. Siksi pyrittiin selvittämään, onko ilmiö vaikuttanut yleisön yrittäjyysasenteisiin ja perinteisen yrittäjyyden imagoon.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin ilmiötä kirjallisuuden ja lainsäädännön avulla. Ilmiön ymmärtämiseksi oli tarpeen vertailla palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden eroja. Lainsäädännön avulla tuotiin esille problematiikkaa, jota palkkasuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa työskentelevät joutuvat kohtaamaan sopimussuhteissaan. Näennäisyrittäjyyttä ja normaalia yrittäjyyttä vertailemalla pyrittiin luomaan tunnusmerkkejä, joiden avulla ne voidaan tunnistaa toisistaan.
Mediakatsauksen perusteella voitiin todeta, että mielipiteet pakko- ja näennäisyrittäjyydestä ovat erittäin mustavalkoisia. Termit pakko- ja näennäisyrittäjyys tulisi erottaa toisistaan, vaikka ne ilmiöinä ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Tutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on pääosin myönteistä. Analyysin perusteella todettiin, ettei näennäisyrittäjyys välttämättä ole negatiivinen ilmiö eikä yritystoiminnan aloittaminen kaikissa tapauksissa vastentahtoista.
Aiheen valinnan taustalla vaikutti lisääntynyt uutisointi epätyypillisten työsuhteiden suosiosta uusina työnteon muotoina. Yritysten ulkoistaessa toimintojaan yhä useampi joutuu valitsemaan yrittäjyyden perinteisen palkkatyön sijasta.
Näennäisyrittäjyydestä ei ole tehty montaa tutkimusta, ja yrittäjyyskirjallisuuskin pääsääntöisesti sivuuttaa aiheen kokonaan. Työn hyödynnettävyys ilmenee siinä, että työhön on koottu olemassa oleva tutkimustieto ilmiöstä ja sen syistä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin ilmiötä kirjallisuuden ja lainsäädännön avulla. Ilmiön ymmärtämiseksi oli tarpeen vertailla palkkatyösuhteen ja yrittäjyyden eroja. Lainsäädännön avulla tuotiin esille problematiikkaa, jota palkkasuhteen ja yrittäjyyden välimaastossa työskentelevät joutuvat kohtaamaan sopimussuhteissaan. Näennäisyrittäjyyttä ja normaalia yrittäjyyttä vertailemalla pyrittiin luomaan tunnusmerkkejä, joiden avulla ne voidaan tunnistaa toisistaan.
Mediakatsauksen perusteella voitiin todeta, että mielipiteet pakko- ja näennäisyrittäjyydestä ovat erittäin mustavalkoisia. Termit pakko- ja näennäisyrittäjyys tulisi erottaa toisistaan, vaikka ne ilmiöinä ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Tutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen on pääosin myönteistä. Analyysin perusteella todettiin, ettei näennäisyrittäjyys välttämättä ole negatiivinen ilmiö eikä yritystoiminnan aloittaminen kaikissa tapauksissa vastentahtoista.
Aiheen valinnan taustalla vaikutti lisääntynyt uutisointi epätyypillisten työsuhteiden suosiosta uusina työnteon muotoina. Yritysten ulkoistaessa toimintojaan yhä useampi joutuu valitsemaan yrittäjyyden perinteisen palkkatyön sijasta.
Näennäisyrittäjyydestä ei ole tehty montaa tutkimusta, ja yrittäjyyskirjallisuuskin pääsääntöisesti sivuuttaa aiheen kokonaan. Työn hyödynnettävyys ilmenee siinä, että työhön on koottu olemassa oleva tutkimustieto ilmiöstä ja sen syistä.