Ohjauksen merkitys ja toteutuminen poliklinikalla
Järvi, Elina; Vainio-Kaila, Jenna (2013)
Järvi, Elina
Vainio-Kaila, Jenna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158776
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Seinäjoen keskussairaalan korva-, nenä-, ja kurkkutautien poliklinikan ohjauksen toteutumista käytännössä. Työllä pyrittiin tuottamaan käyttökelpoista tutkimustietoa, jota pystytään hyödyntämään ohjauksessa sekä selvittämään hoitohenkilökunnan koulutuksen ja ohjauksen tarve aiheesta.
Tutkimukseen osallistui 13 hoitajaa korva-, nenä-, ja kurkkutautien poliklinikan yksiköstä. Tutkimus oli sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja, avoimia sekä monivalintakysymyksiä.
Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että ohjaus on tärkeä osa hoitotyötä. Tutkimustulosten mukaan kaikilla vastanneilla oli riittävät valmiudet toteuttaa ohjausta ja suurin osa oli sitä mieltä, että ohjausta annetaan riittävästi potilaille. Lisäkoulutukseen ei koettu olevan tarvetta, mikä puolestaan kertoo korkeasta ammattitaidosta.
Ohjaukseen käytettävästä ajasta oli eriäviä mielipiteitä. Omaisten läsnäolo ohjauksessa koettiin sekä tarpeellisena että häiritsevänä tekijänä. Vastaajat kokivat haasteellisimmiksi tilanteet, joissa ohjattavalla on muistisairaus tai ohjattavan keskittymiskyky on huono. Myös ohjattavan motivoiminen osallistumaan omaan hoitoonsa tuotti toisinaan hankaluuksia. Ohjauksessa korostettiin asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllisyyttä. Vastaajat pitivät ohjauksen antamisessa tärkeimpänä potilaan arjessa selviämistä, jota tuetaan antamalla potilaalle hyvät jatkohoito-ohjeet sekä suullisesti että kirjallisesti.
Tutkimukseen osallistui 13 hoitajaa korva-, nenä-, ja kurkkutautien poliklinikan yksiköstä. Tutkimus oli sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja, avoimia sekä monivalintakysymyksiä.
Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että ohjaus on tärkeä osa hoitotyötä. Tutkimustulosten mukaan kaikilla vastanneilla oli riittävät valmiudet toteuttaa ohjausta ja suurin osa oli sitä mieltä, että ohjausta annetaan riittävästi potilaille. Lisäkoulutukseen ei koettu olevan tarvetta, mikä puolestaan kertoo korkeasta ammattitaidosta.
Ohjaukseen käytettävästä ajasta oli eriäviä mielipiteitä. Omaisten läsnäolo ohjauksessa koettiin sekä tarpeellisena että häiritsevänä tekijänä. Vastaajat kokivat haasteellisimmiksi tilanteet, joissa ohjattavalla on muistisairaus tai ohjattavan keskittymiskyky on huono. Myös ohjattavan motivoiminen osallistumaan omaan hoitoonsa tuotti toisinaan hankaluuksia. Ohjauksessa korostettiin asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllisyyttä. Vastaajat pitivät ohjauksen antamisessa tärkeimpänä potilaan arjessa selviämistä, jota tuetaan antamalla potilaalle hyvät jatkohoito-ohjeet sekä suullisesti että kirjallisesti.