Vauvamyönteisyysohjelman toteutuminen Vaasan keskussairaalan lapsivuodeosastolla A4
Kangasvieri, Tiina; Nevala, Noora (2013)
Kangasvieri, Tiina
Nevala, Noora
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310390
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla imetysohjauksen ja imetystuen toteutumista sekä äitien suunnitteleman imetyksen keston pituutta Vaasan keskussairaalan lapsivuodeosastolla A4. Opinnäytetyö kuuluu Vauvamyönteinen Pohjanmaa –hankkeeseen. Tutkimuksen avulla lapsivuodeosasto voi kehittää imetysohjaustaan täyttääkseen Vauvamyönteisyyssertifikaatin kriteerit.
Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen. Strukturoitujen monivalintakysymysten lisäksi kyselylomake sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomake sisälsi osan Vauvamyönteisyyskriteereistä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat synnyttäneet äidit Vaasan keskussairaalassa lapsivuodeosastolla A4 (n=59). Tutkimuksen vastausprosentti oli 62. Aineisto kerättiin syksyllä 2012 viikoilla 40–45. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin imetystä, imetysohjausta lapsivuodeosastolla sekä vauvamyönteisyyttä imetystuen perustana.
Suurin osa äideistä koki imetysohjauksen riittäväksi ja suurin osa koki myös, että henkilökunta antoi imetysohjausta oma-aloitteisesti. Äitien kokemuksen mukaan isää ei huomioitu imetysohjauksessa. Vastanneista kolme neljästä koki, että imetyksen onnistumista seurattiin osastolla. Lähes yhtä montaa kannustettiin lapsentahtiseen imetykseen. 57 % lapsista ei saanut äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa sairaalassaoloaikana. Suurinta osaa äideistä kannustettiin ihokontaktin ottamiseen. Lähes puolet äideistä suunnitteli imettävänsä vuoden tai pidempään.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että imetysohjaus ja imetyksen tuki toteutuvat lapsivuodeosastolla A4 äitien mielestä kohtalaisen hyvin. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti lisämaidon antamiseen sekä isän huomioimiseen. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan hoitohenkilökunnalle suunnattua kyselyä imetysohjauksesta. Lisäksi voitaisiin tehdä kysely, jossa otetaan huomioon kaikki Vauvamyönteisyysohjelman kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen.
Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen. Strukturoitujen monivalintakysymysten lisäksi kyselylomake sisälsi myös yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomake sisälsi osan Vauvamyönteisyyskriteereistä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat synnyttäneet äidit Vaasan keskussairaalassa lapsivuodeosastolla A4 (n=59). Tutkimuksen vastausprosentti oli 62. Aineisto kerättiin syksyllä 2012 viikoilla 40–45. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin imetystä, imetysohjausta lapsivuodeosastolla sekä vauvamyönteisyyttä imetystuen perustana.
Suurin osa äideistä koki imetysohjauksen riittäväksi ja suurin osa koki myös, että henkilökunta antoi imetysohjausta oma-aloitteisesti. Äitien kokemuksen mukaan isää ei huomioitu imetysohjauksessa. Vastanneista kolme neljästä koki, että imetyksen onnistumista seurattiin osastolla. Lähes yhtä montaa kannustettiin lapsentahtiseen imetykseen. 57 % lapsista ei saanut äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa sairaalassaoloaikana. Suurinta osaa äideistä kannustettiin ihokontaktin ottamiseen. Lähes puolet äideistä suunnitteli imettävänsä vuoden tai pidempään.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että imetysohjaus ja imetyksen tuki toteutuvat lapsivuodeosastolla A4 äitien mielestä kohtalaisen hyvin. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti lisämaidon antamiseen sekä isän huomioimiseen. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan hoitohenkilökunnalle suunnattua kyselyä imetysohjauksesta. Lisäksi voitaisiin tehdä kysely, jossa otetaan huomioon kaikki Vauvamyönteisyysohjelman kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen.