Osuma vai ohilyönti? : tutkimus Tampereen seudun pesäpalloilijoiden urheilunäkemisestä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Tampereen seudun pesäpallopelaajien urheilunäkemistä ja verrata sitä verrokkiryhmään. Tarkastelun kohteena olivat näöntarkkuudet kauas, kontrastiherkkyys, stereonäkö, värinäkö, akkommodaatiojousto, näkökenttä ja silmän liikkeet. Tutkimus on laadultaan kvantitatiivinen, ja se toteutettiin Tampereen yliopiston tiloissa, tutkija Harri Rantalan avustuksella. Tutkimusjoukko koostui 21 henkilöstä, joista kuusi oli pesäpallon pelaajia. Tutkimustulosten mukaan pesäpallon pelaajilla oli hyvät arvot jokaisessa tutkittavassa näkemisen osaalueessa. Tilastollisesti suuntaa antava riippuvuus oli näöntarkkuuden ja pesäpallon pelaamisen välillä. Muilla näkemisen osa-alueilla pelaajilla ja verrokkiryhmäläisillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Silmän liikkeistä sakkadin keskiarvopituudet olivat koppivideossa pelaajilla lyhyemmät kuin verrokkiryhmäläisillä. Testeistä saatujen pysäytyskuvien perusteella havaittiin, että pelaajien fiksaatioiden kohteet olivat keskittyneempiä kuin verrokeilla. Verrokkiryhmäläisten katse harhaili enemmän pelitilanteen seuraamisen aikana. Lisäksi saimme viitteitä pelaajien kyvystä visualisoida ja ennakoida erilaisia pelitilanteita. Urheilunäkemisen merkitys kilpaurheilussa kasvaa koko ajan, jolloin optometristien ammattitaitoon tulee kuulumaan yhä enemmän eri lajien näkemiseen liittyvien näkövaatimuksien ymmärtämistä ja huomioimista. Opinnäytetyö tukee ammattiosaamistamme toimiessamme näönhuollon ammattilaisina.