Challenges of cleanliness and hygiene from nursing perspective in a haemodialysis caring environment
Shrestha, Salina; Kibatha, Irene (2009)
Shrestha, Salina
Kibatha, Irene
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911256063
Tiivistelmä
Viimeinen vaihe munuaisten pettämisessä on kriittinen ja ainoana hoitomuotona siihe on dialyysi. Haemodialyysi potilaat tarvitsevat toistuvaa suoniyhteys toimenpidettä ja tällä ryhmällä ilmenee suurissa määrin kroonisia infektioita. Tämä on yhteisprojeksti Metropolia ammattikorkeakoulun, Terveys- ja hoitoalan ja HUS Kirurgisen sairaalan Nefrologianklinikan kanssa.
Tämän lopputyön tarkoituksena oli pohtia ympäristöllisen kontaminaation riskiä haemodialyysi ympäristössä. Tutkintamenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kaikki artikkelit joita käytettiin olivat Ovid tietokannasta. Tässä työssä käytettiin 11 tieteellistä artikkelia.
Tämän lopputyön löydökset näyttivät että ympäristölliset riskitekijät haemodialyysi yksikössä olivat epäonnistuminen välineiden ja haemodialyysi alueen puhdistamisessa, katetrien pitkä käyttö, koulutuksen alhaisuus, huono potilashygienia, siivoushenkilökunnan puute panostaa kunnon hygieniamenetelmiin, töiden kuormitus ja sairaanhoitajapula, asenteet käsihygieniaa kohtaan, käsien kuivuus ka kipeytyminen, roolimallien puuttuminen, ajan puuttuminen, saatavuus ja unohtuminen, ja epäkelvot käsihygienia tekniikat. Sairaanhoitajien roolit hygienian kehittämisessä haemodialyysi yksikön ympäristössä olivat toimia roolimallina sairaanhoitajaopiskelijoille ja terveydenhuollon henkilökunnalle, potilasohjaus, siisteys tapana, ryhmätyö sairaalahygienian edistämisessä, tiedon ja tekniikoiden hallitseminen infektioiden ehkäisemisessä ja niiden soveltaminen heidän päivittäisessä työssään, ja tieteellisen näyttöön perustuvan informaation toteuttaminen infektioiden hallinnassa.
On olemassa tarve hygienian tärkeyden painottamiseen jatkuvan hoitohenkilökunnan kouluttamisen kautta. Kunnon arvostus infektioiden hallintaohjeistuksia kohtaan on tärkeää infektioiden minimoimiseksi ja hoitohenkilökunnan pitäisi seurata niitä. Sairaalaympäristö kontaminoituu ja hoituu hoitohenkilökunnan toimesta ja sen vuoksi on tarve edistää puhdasta ympäristöä terveysalalla.
Tämän lopputyön tarkoituksena oli pohtia ympäristöllisen kontaminaation riskiä haemodialyysi ympäristössä. Tutkintamenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kaikki artikkelit joita käytettiin olivat Ovid tietokannasta. Tässä työssä käytettiin 11 tieteellistä artikkelia.
Tämän lopputyön löydökset näyttivät että ympäristölliset riskitekijät haemodialyysi yksikössä olivat epäonnistuminen välineiden ja haemodialyysi alueen puhdistamisessa, katetrien pitkä käyttö, koulutuksen alhaisuus, huono potilashygienia, siivoushenkilökunnan puute panostaa kunnon hygieniamenetelmiin, töiden kuormitus ja sairaanhoitajapula, asenteet käsihygieniaa kohtaan, käsien kuivuus ka kipeytyminen, roolimallien puuttuminen, ajan puuttuminen, saatavuus ja unohtuminen, ja epäkelvot käsihygienia tekniikat. Sairaanhoitajien roolit hygienian kehittämisessä haemodialyysi yksikön ympäristössä olivat toimia roolimallina sairaanhoitajaopiskelijoille ja terveydenhuollon henkilökunnalle, potilasohjaus, siisteys tapana, ryhmätyö sairaalahygienian edistämisessä, tiedon ja tekniikoiden hallitseminen infektioiden ehkäisemisessä ja niiden soveltaminen heidän päivittäisessä työssään, ja tieteellisen näyttöön perustuvan informaation toteuttaminen infektioiden hallinnassa.
On olemassa tarve hygienian tärkeyden painottamiseen jatkuvan hoitohenkilökunnan kouluttamisen kautta. Kunnon arvostus infektioiden hallintaohjeistuksia kohtaan on tärkeää infektioiden minimoimiseksi ja hoitohenkilökunnan pitäisi seurata niitä. Sairaalaympäristö kontaminoituu ja hoituu hoitohenkilökunnan toimesta ja sen vuoksi on tarve edistää puhdasta ympäristöä terveysalalla.