Hoitotyön suulliset raportointikäytännöt keuhkosairauksien sekä yleiskirurgian ja traumatologian vuodeosastoilla Seinäjoen keskussairaalassa

Abstract

Tämä tutkimus oli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman hoitotyön suullisten raportointikäytäntöjen kehittämishankkeen alkukartoitustutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa konservatiivisten ja operatiivisten vuodeosastojen suullisiin raportointitilaisuuksiin liittyvät käytännöt sekä kuvailla ja vertailla keuhkosairauksien sekä yleiskirurgian ja traumatologian vuodeosastojen suullisia raportointitilaisuuskäytäntöjä, raporttien sisältöjä sekä raportin kestoon vaikuttaneita tekijöitä.

Tässä tutkimuksessa käytettiin metodologista triangulaatiota. Aineisto koostui kahdesta tutkimusaineistosta, joiden keruu tapahtui sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Ensimmäinen aineisto kerättiin konservatiivisten ja operatiivisten vuodeosastojen osastonhoitajilta (n=9) avoimia kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella. Vastaukset kvantifioitiin ja analysoitiin sisällön analyysillä. Toinen aineisto kerättiin tutkimusta varten laaditulla raportointitilaisuuksien havainnointilomakkeella. Aineisto analysoitiin määrällisesti laskemalla raporteilla kerrotut, potilaan hoitoa kuvaavien ilmaisujen lukumäärät ja niiden jakautuminen eri aihealueille. Ilmaisujen ja raportoitujen potilaiden lukumäärien yhteyttä raportin kestoon tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien (r) sekä niiden tilastollisten merkitsevyyksien (p) avulla.

Tulokset osoittivat suullisiin raportointitilaisuuksiin liittyneiden käytäntöjen vaihtelevan vuodeosastoittain, raporttien sisällöt sen sijaan jakautuivat eri aihealueille samansuuntaisesti. Potilaiden ja raportilla käytettyjen ilmaisujen lukumäärien välillä todettiin tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=0,000) yhteys ja ilmaisujen määrä puolestaan vaikutti tilastollisesti merkitsevästi (p=0,001) raportin kestoon. Tulosten mukaan suullisten raporttien sisältöön sekä raportin antamiseen liittyviin asioihin on kiinnitettävä huomiota raportointiin käytetyn työajan optimoimiseksi.

This master’s thesis is a part of a development project in the hospital district of South-Ostrobothnia. The purpose of this master’s thesis was to describe and compare the current oral ward report practices, the contents of the reports and the factors that affect the duration of the report. The study was carried out in the conservative and operative bed wards in Seinäjoki Central Hospital.

The study was conducted using a methodological triangulation. The qualitative data in this study consisted of the head nurses answers. The material was collected with a questionnaire which had open ended questions and the replies were analysed with content analysis. The quantitative data was collected during observing the oral reports. This material was analysed with quantitative methods; the amount of different expressions used to describe the patients was counted and they were classified according to the topic. The correlation between the duration of the oral reports and the number of reported patients and used expressions were looked at with the help of Pearson correlation coefficient (r) and the statistical significance (p).

The results show that the oral ward report practices varied between the wards, whereas the contents were more or less similar. The study showed that there was a statistically highly significant (p=0,000) correlation between the amount of patients and the number of used verbal expressions, and the amount of used verbal expressions had a statistically significant (p=0,001) effect on the length of the oral report. The results indicate that the in order to optimise the use of time during the oral reports, one should pay attention to the contents and other factors related to giving an oral report.