Henkilökunnan kokemuksia pakkotoimenpiteiden käytöstä Kolpeneen palvelukeskuksessa

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia pakkotoimenpiteistä Kolpeneen palvelukeskuksessa. Tarkoituksena oli selvittää millaisia pakkotoimenpiteitä hoitohenkilökunta toteuttaa työssään, millaisissa tilanteissa ja millaisia kokemuksia pakkotoimenpiteiden toteuttaminen herättää henkilökunnassa heidän itsensä kuvaamana. Pakkotoimenpiteillä tarkoitamme kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista vapaaehtoisessa erityishuollossa.

Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Aineistona on käytetty kahdeksan Kolpeneen palvelukeskuksessa työskentelevän hoitajan teemahaastattelua. Analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysin menetelmää.

Tutkimustulosten mukaan kaikilla haastateltavista hoitajista oli kokemuksia pakkotoimenpiteiden toteuttamisesta. Pääasiallisin pakkotoimenpide oli asiakkaan eristäminen omaan huoneeseensa. Turvahuoneeseen eristäminen ja liikkumisen rajoittaminen oli myös käytössä useassa työyksikössä. Muita käytössä olevia pakkokeinoja olivat kiinnipito, pakkolääkitys, lepositeiden käyttö liikkumisen rajoittamisena sekä yhteydenpidon rajoittaminen. Pakkotoimenpiteiden toteuttaminen perustui lääkärin antamaan lupaan lain edellytyksin ja niitä toteutettiin arjessa tarpeen vaatiessa. Tilanne, joka johti pakkotoimenpiteiden käyttöön, oli pääasiallisesti asiakkaan väkivaltainen käyttäytyminen muita kohtaan.

Kaikki haastateltavat hoitajat kokivat pakkotoimenpiteiden toteuttamisen vaikeana. Kokemukset olivat turhautumista, pettymystä ja jopa suuttumusta tilanteeseen. Hoitajien mielestä pakkokeinoja voidaan myös ennaltaehkäistä sopivalla asuinympäristöllä, riittävällä tuella ja henkilöstön toiminnan keinoin sekä henkilöstön saamalla moniammatillisen työryhmän tuella.